Keskustelut Metsänhoito Puuaineen laatu ja kasvunopeus

Tämä aihe sisältää 52 vastausta, 17 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Timppa 1 kuukausi, 4 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 52)
  • Puuaineen laatu ja kasvunopeus

    ”Havupuille ominaisilla kasvupaikoilla hyvän laadun resepti on periaatteessa yksinkertainen: taimikko kasvatetaan ensimmäiset parikymmentä vuotta niin tiheänä, että rungon sädekasvu pysyy maltillisena. Sen jälkeen kasvutilaa voidaan vapauttaa harvennuksin, sillä ensiharvennuksen jälkeinen kasvun nopeutuminen ei enää sanottavasti heikennä tyvitukista saatavan sahatavaran laatua.

    Siten myös metsien kasvua lisäävät lannoitukset ovat varttuneisiin puustoihin kohdistuessaan laadun kannalta turvallisia.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.397622

  • Puuki

    Kyllä se vaan niin on, että tutkimuksen mukaan myös kokonaiskasvu/ha lisääntyi eh:een mennessä , kun kuusen taimikko harvennettiin taimikkovaiheessa 300 kpl/ha norm.  tiheyttä harvemmaksi.

    Jätkä

    Tarkoitat, että 1800r/ha – asemasta käytettiin tiheyttä 1500 r/ha? Kuitenkin tuo harvennus luultavasti vaikutti oksien paksuuteen jopa niin, että laatu jo heikkeni.

    Puuki

    Oksatkin kasvaa vähän paksummiksi mutta ei liikaa ; riippuu tietysti  kasvupaikastakin. Kun laadusta ei kerran makseta niin kannattaahan se, riittää kun min.laatu täyttyy. Tiheydet oli juuri 1800/1500 kpl/ha.   Puiden keskikoko 36 l/ 55 l .

    Timppa

    En vieläkään usko.  Katselin meidän metsäsuunnitelman tietoja.  Kokonaistiheydeltään 1500-1700 runkoa ja ikä n. 20 v tilavuus vaihteli n. 35-41 l/runko.  En pidä mahdollisena, että identtisissä olosuhteissa 300 kpl pienempi runkoluku lisäisi rnnkojen kasvua 50 %.

    Paras kasvu oli 22-vuotiaassa sekametsässä, jossa runkoluku on 1916, mistä kuusta 1076, mäntyä 740 ja koivua 100 kpl.   Tilavuus 95 m3/ha ja runkotilavuus 49,5 l.  Kasvu 10,6 m3/ha/v.

    sitolkka

    En minäkään moiseen usko. Yleensä hehtaarikasvu on suunnilleen sama tiheydestä riippumatta. Harvemmassa se kasvu kohdistuu vain harvempiin puihin.

    Puuki

    Koealojen  mittaustulokset on varmemmalla pohjalla kuin jokin metsätalousuunnitelma. Ei ms:n  tiedot ole kuin parhaimmillaan valistuneita arvioita, (ei ihan arvauksia).

    Mutta sama se itselleni on uskooko joku tahi ei. Metsän kasvuun eri tiheyksillä vaikuttaa paljon mm. kasvupaikan puuntuotoskyky.

    sitolkka

    Kyseessä on metsätaloudessa hyvin tutkittu aihe ja yksittäisen tutkimuksen tuloksen voi jättää omaan arvoonsa.  Nyrkkisääntönä on että kokonaiskasvuun vaikutusta ei juuri ole.

    Puuki

    Kuusitaimikossa on tuo kasvu vähän erilainen kuin männiköissä, koivikoissa tai sekataimikoissa. Maaperän lämpötila kasvukauden aikana riippuu  enemmän puuston tiheydestä  . Tiheässä kuusikossa lumikin sulaa myöhemmin kuin avarammilla aloilla.  Tässä kohtaa voi jättää nyrkkisäännön omaan arvoonsa.

    Jätkä

    Timppa:”-En vieläkään usko.  Katselin meidän metsäsuunnitelman tietoja.  Kokonaistiheydeltään 1500-1700 runkoa ja ikä n. 20 v tilavuus vaihteli n. 35-41 l/runko.  En pidä mahdollisena, että identtisissä olosuhteissa 300 kpl pienempi runkoluku lisäisi rnnkojen kasvua 50 %.
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    Paras kasvu oli 22-vuotiaassa sekametsässä, jossa runkoluku on 1916, mistä kuusta 1076, mäntyä 740 ja koivua 100 kpl.   Tilavuus 95 m3/ha ja runkotilavuus 49,5 l.  Kasvu 10,6 m3/ha/v.”

    -Uskollaan voi tulla autuaaksi, mutta vain, jos uskoo oikeaan asiaan. Metsätaloussuunnitelmat on tehty enemmän tai vähemmän huitaisemalla. Kun tarkistelee Ammattilais-suunnittelijoiden suorituksia metsätaitokilpailuissa, niin saattaa hoksata kiinnittää huomiota valtavaan hajontaan, jota esiintyy juurikin noissa puuston arviointitehtävissä. Monilla kisailijoilla tulokset eivät olisi julkaisukelpoisia.

    Kuitenkin niissä kisoissa on mukana eturivin metsänarvioitsijat, ja ”rivityöntekijät”, jolla tulokset ovat vielä surkeammat, ovat senkin ajan maastotöissä tekemässä uusia virhearvioita.

    Luulisi, että täälläkin lukijat olisivat edes sen verran valistuneita, että ymmärtäisivät, että ostohenkilön kanssa tehty leimikon kiertäminen EI ANNA luotettavaa tietoa puutavaralajeista ja niiden määristä. Jos joku on joskus osunut ihan nappiin, niin se on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Iät ja ajat on opetettu arvion tekijöitä, että ei pidä arvioida liian suureksi puu – rahamäärää leimikosta, koska silloin tulos on aina pettymys. Kun rahaa tulee joskus jopa puolta enemmän, on myyjä onnellinen mennessään maksamaan autonsa loppuhinnan sen sijaan, että kauppias hakisi Pösönsä pois!

    Ihmettelen kyllä, kuinka paljon nestepitoista ureaa muutamien kaaliin mahtuu!

    </div>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuossa yksi tiedote harvennuksista Metla-ajoilta. Tiedotteen mukaan männyn puustopääoman kanssa pitää olla tarkkana, ettei se mene ensiharvennuksessa liian alhaiseksi. Koivikon voi ensiharventaa harvaksi. Kuusi lisää ensiharvennuksen jälkeen nopeasti kasvuaan. Kaikille puulajeille sopii varttuneen metsän harvennukseen ala- tai yläharvennus.

    http://www.metla.fi/tiedotteet/2005/2005-12-15-harvennus.htm

    Sitten vielä uudempi esitys, jonka pääviesti on vertailla tasaikäisen ja eri-ikäisen metsän kasvua ja kannattavuutta. Siitä kannattaa kuitenkin vilkaista kuvat Erika-koealoilta mitatuista puista eri aikoina harvennuksen jälkeen. Kasvu oli suurinta keskimääräisillä pohjapinta-aloilla. Eri-ikäismetsikössä on liian vähän puustopääomaa ja harventamattomissa, ppa 30 lähestyvissä metsiköissä liika tiheys alkaa heikentää hehtaarikasvua. Harventamaton metsikkö voi siis kasvaa vähemmän kuin harvennettu.

    http://www.metla.fi/ohjelma/002/Erika-roadshow-esitykset/Puuntuotos-ja-kannattavuus.pdf

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 52)