› Keskustelut › Metsänomistus › Puun kasvunopeuden vaikutus laatuun

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 64)
1 2 3 … 5 6 7

  • Puun kasvunopeuden vaikutus laatuun

    Sent on: 26.9.2013, 11:33

    Lukijoiden kuvissa pienaukkojen puuston hitaan kasvun yhteydessä Kisi esitti seuraavanlaisen kysymyksen: Mitä vaikutuksia puun kasvunopeudella on puun laatuun ja käytettävyyteen? Onko siitä olemassa muuta kuin ”vanha kansa tietää” -tietoa?

    Minulla ei muuta tietoa ole, kuin mitä kirjallisuudesta on vastaan tullut. Sen mukaan esim. lannoituksella aikaan saatu kasvun nopeuteuminen heikentää puuta niin vähän, ettei sillä ole käytännössä merkitystä. Jos pienaukkoja ajatellaan, hidas kasvu kuusella on nuoruusvaiheen ilmiö, joten ei sillä tukkipuusta sahatussa laudassa paljon merkitystä ole. Kun tavanomaisessa kohteessa puuta käytetään esim. ok-talon runkoon, ei siinä puun ominaisuudet lopu ihan heti kesken. Viimeksi T30-lujuusluokiteltua lankkua käyttäessäni totesin, ettei kasvunopeus voi olla eikä muistaakseni olekaan kriteerinä. Oksaisuus taita olla määräävin asia.

    Laatuun vaikuttaa kuitenkinh moni muukin asia kuin kasvunopeus, mutta tässä vaiheessa loppuu minun tietoni. Joku muu voi jatkaa esimerkiksi siitä, miten suolla kasvanut puu eroaa kankaalla kasvaneesta.

    Tekijä
    Gla Gla
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Kuusinen 26.9.2013, 16:48

    Metla on tietääkseni tutkinut kasvunopeuden vaikutusta puuaineen laatuun. Suomen oloissa kasvua ei saa millään käytössä olevalla konstilla niin nopeaksi, että se alkaisi heikentämään puuaineen laatua merkitsevällä tavalla.

    Metsänsä ostanut 26.9.2013, 17:22

    Heinäseipäitä käyttäneenä, kuusiseipäät oli kevyitä, tiheäsyisetkin, mutta hitaasti kasvanut mäntyseiväs oli painava. Olikohan niihin tullut janhusta?

    kisi 26.9.2013, 17:44

    Seipäät, jota minä lonkkasin, olivat hyvin suoria.
    Pahkeinen, miten siitä vanhasta heinäseipäästä erottaa, että onko se kuusta vai mäntyä? Patinoitunut pinta on, ja pihkainen poikkileikkaus. Tuoksu.. hmm.. tervaksinen, havupuun tuoksu.

    Kyllähän kuusipuu yleensä on kevyempää kuin mänty…

    William Munny William Munny 26.9.2013, 17:51

    Ainakin hirsirakentamisessa hitaasti kasvanut on ylivertaista lannoittamalla kasvatettuun höttöpuuhun verrattuna.

    Itäsuomen Antti 26.9.2013, 21:19

    Tästä on tehty tutkimuksia ja ihan virallistakin tietoa on olemassa.

    Ongelmana vain on tämä nykyinen lujuuslajittelu joka hyödyntää (muistaakseni) vajaat 20% puun maksimaalisesta kantokyvystä. Aina puhutaan huonoimmasta metristä joka on mahdollinen esim C24 lujuutta laskiessa. C35-50 lajitellaan aina vain koneellisesti jolloin koko kappale testataan.

    Kesäpuu on huomattavasti tiheämpi soluista verrattuna kevätpuuhun joten jos kesäpuuta on paljon suhteessa kevät puuhun (tiheämpiä vuosirenkaita) niin puun paino ja sitä kautta sen lujuusominaisuudet kasvavat.

    Pelkkä tiheä vuosirengas väli ei kuitenkaan välttämättä kerro puun ominaisuuksista. Lapissa kasvu tapahtuu liki ainoastaan kevätpuulla ja etelämmässä kasvua tapahtuu myös kesäpuulla joten eteläisellä rämeellä hitaasti kasvanut puusto on suhteellisesti kesäpuisempaa ja sitä kautta lujempaa kuin pohjoisempana kasvanut puusto.

    Nykyisillä standardeilla katsottuna 1800 luvulla on rakennettu puisia siltoja eurooppaan joiden ei pitäisi teoriassa edes kestää omaa painoaan saati rautatietä.

    6 m3 6 m3 26.9.2013, 21:52

    Koittakaapa piiluta hyvat U- ja K-arvot omaavaa puuta. Ei auta ees sormijatkokset. 🙁 Ikkunapokissa vanha, hitaasti kasvanut puu hakkaa mennentullen sormijatketun. Liimahirsi? 200 vuoden kayttotesti on viela tekematta!!!. Pihkan valuminen? So what? Normaalia puun kayttaytymista. Ennen osattiin kayttaa oksalakkaa! ”Massiivipuu”, paras puu. That’s it. Heinaseipaatkin tehtiin hukkapuusta, eli aliskasvos kuusista. Jotkin asiat vain pysyy ja paranee! Huoltovapaus, mita se on? = Sita ei pysty eika kannata huoltaa vaan se vaihdetaan uuteen elinkaaren loputtua. (n. 25 vuotta nyky Suomessa!!!)

    6 m3 6 m3 26.9.2013, 21:59

    Ilmanvaihtokin toimi satoja vuosia painovoimaisena! Nykymaarayksilla se on lakanut toimimasta kokonaan!!! 🙁

    kisi 27.9.2013, 08:55

    Samanlainen käsitys minullakin on. Siis käsitys, ei kokemusta!

    Will I see you in Heaven, William Munny?

    täsmennys!

    hemputtaja 27.9.2013, 09:16

    Muistin oikein ja löysinkin, vaikka en muistanut kuin toisen tekijän etunimen.

    On olemassa loppuneessa Metlan julkaisusarjassa Folia Forestalia julkaisu: Mäkinen, Harri & Uusvaara, Olli. 1992. Lannoituksen vaikutus männyn oksikkuuteen ja puuaineen laatuun. Effect of fertilization on the branchiness and the wood quality of Scots pine. Folia Forestalia
    801.

    Googlella löytyi (tämä ei löytynyt) runsaasti muutakin laatutietoa kuten joku tuolla edellä jo totesi, että tutkittu on ja paljon.

    Ja edelleen olen sitä mieltä, että ei entisten metsien puiden laatu ollut nykyistä parempi. Pikemminkin päinvastoin. Vanhan puun parempi laatu perustuu osaavaan valintaan. Vehreät myös mielellään rummuttavat syntynyttä harhaa ja perille menee.

    kisi 27.9.2013, 09:20

    ”Kuopion keilahallissa romahti osa kattoa yhden palkin petettyä. LIIMAPUUPALKIN alimman lamellin SORMIJATKOS petti, koska liimaus oli epäonnistunut. Raaseporissa puolestaan liimapuupalkki halkesi aiheuttaen romahdusvaaran. Katolle oli kinostunut runsaasti lunta, mitä ei rakentamisen aikaisten ohjeiden mukaan ollut velvollisuutta ottaa suunnittelussa huomioon.” (netistä nyysitty)

    Kohtuuttomaksi noussutta vaatimustasoa on laskettava!
    Perkule, pitäisi vaan rakentaa vanhoilla, romahtamattomilla menetelmillä! Hirveästi hirttähän se kyllä kysyy. Löytyykö vielä riittävän humakoita honkia Suomen saloilta?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 64)
1 2 3 … 5 6 7