› Keskustelut › Metsänomistus › Puun kasvunopeuden vaikutus laatuun

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 64)
1 2 3 4 5 6 7

  • Puun kasvunopeuden vaikutus laatuun

    Sent on: 26.9.2013, 11:33

    Lukijoiden kuvissa pienaukkojen puuston hitaan kasvun yhteydessä Kisi esitti seuraavanlaisen kysymyksen: Mitä vaikutuksia puun kasvunopeudella on puun laatuun ja käytettävyyteen? Onko siitä olemassa muuta kuin ”vanha kansa tietää” -tietoa?

    Minulla ei muuta tietoa ole, kuin mitä kirjallisuudesta on vastaan tullut. Sen mukaan esim. lannoituksella aikaan saatu kasvun nopeuteuminen heikentää puuta niin vähän, ettei sillä ole käytännössä merkitystä. Jos pienaukkoja ajatellaan, hidas kasvu kuusella on nuoruusvaiheen ilmiö, joten ei sillä tukkipuusta sahatussa laudassa paljon merkitystä ole. Kun tavanomaisessa kohteessa puuta käytetään esim. ok-talon runkoon, ei siinä puun ominaisuudet lopu ihan heti kesken. Viimeksi T30-lujuusluokiteltua lankkua käyttäessäni totesin, ettei kasvunopeus voi olla eikä muistaakseni olekaan kriteerinä. Oksaisuus taita olla määräävin asia.

    Laatuun vaikuttaa kuitenkinh moni muukin asia kuin kasvunopeus, mutta tässä vaiheessa loppuu minun tietoni. Joku muu voi jatkaa esimerkiksi siitä, miten suolla kasvanut puu eroaa kankaalla kasvaneesta.

    Tekijä
    Gla Gla
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • 6 m3 6 m3 27.9.2013, 10:29

    Loytyy jos vain osataan ja halutaan hakea: ”Sielta missa kaki viela kehtaa kukkua, jossa sammalvuoteella on hyva nukkua,,,” Nyky puunkorjuu ei vain suosi tuota erikoispuun erottelua! Laadukas sydanpuukin on kaadon jalkeen nakyvilla vain lyhyen aikaa. 🙁

    japine 27.9.2013, 12:21

    Joskus 30 v sitten, kun lujuuslajittelu oli uutta, sattuivat pomot ostamaan T-30 lankkua 50×200 koossa. Koneella lajiteltua. Kokeilin kun näytti kovin kuohkealta puulta, vetäisin lankun pään vanteen alta ja taivutin, meni poikki. Vuosilusto 12 mm, eli oli lannoitettua puuta.
    Lujuuslajittelukurssi oli käyty jo aikaisemmin Palvaanjärvellä, jonka kaikki Kotkan koulun käyneet tietävät hyvin. Konelajittelu ei juuri täsmännyt visuaalisen kanssa.
    Joskus Espoon rakennustarkistelija huomasi leimoja puuttuvan kattopukkien yläpaarteista. Kävin sitten leimaamassa jälkikäteen kun oli oikeudet. Lujuus varmasti lisääntyikin.

    Pähkäilijä 28.9.2013, 14:27

    Hötömännyt kiusaavat vielä pitkään
    Hyvää puutavaraa on vaikea saada ja männyn laatu heikkenee koko ajan

    http://www.hs.fi/paivanlehti/28092013/talous/H%C3%B6t%C3%B6m%C3%A4nnyt+kiusaavat+viel%C3%A4+pitk%C3%A4%C3%A4n/a1380259895111

    Metsuri motokuski 28.9.2013, 17:29

    Ilmeisesti huonon laadun vuoksi on keksitty liimapalkki ja sormijatkos. Nykyään taitaa olla nuo valmishirsitalotkin liimapalkkeja halkeilun ja vääntyvyyden estämiseksi

    Gla Gla 29.9.2013, 06:32

    Hesarin artikkelissa sanottiin se, mitä on tapahtunut eli liian reheviin paikkoihin istutetut männyt eivät tuota laatua. Mutta oliko hyvälaatuista mäntyä tarjolla enemmän aikaisemmin? Kun mäntyä ennen hirvikannan nousua suosittiin, kai sitä karuillekin paikoille uudistettiin eli laadukasta puuta pitäisi olla tarjolla. Jostain syystä uutiskynnyksen ylittää vain rehevien paikkojen räkämänniköt.

    abietis 29.9.2013, 07:04

    Arvioita ja arvauksia tässäkin ketjussa suuri osa.

    Empiiristä tietoa:
    Sahasin isokokoisia kuusia tarvepuiksi. Puut kasvoivat rehevällä paikalla tosin puita ei todennäköisesti edes ollut lannoitettu.
    Jo kaadettaessa panin kuitenkin merkille kuinka leveät vuosirenkaat olivat.

    Sahattu puutavara osoittautui käyttökelvottomaksi. Naulat eivät pitäneet. laudat kokeiltaessa katkeilivat pienestäkin kuormituksesta. Ainoaksi keinoksi jäi pätkiä se polttopuiksi, siinäkin se tuntui vastaavan haapaa.

    Sama petäjässä heikkoa, höttöä, energiapuuksi sopivaa.

    pitkät neulaset pitkät neulaset 29.9.2013, 07:19

    Innostuin valmistamaan 2-lehtisiä ikkunoita saunamökin laajennukselle.
    Nuukuuttani leikkasin laseja vanhoista laseista.
    Vanhoja ikkunapokia pilkkoessani pistin merkille ensinnäkkin niiden
    suoruuden ja painon – mutta sahatessani niitä poikki huomioin vuosikasvujen runsauden luokkaa milli/puolitoista / vuosi.

    Hävetti kun katselin omia puitani josta olin tehnyt pokiani.
    Vuosikasvut 4 millin luokkaa,oksia ,pihkapesiä kuusikarmeissa –
    ei menisi tarkalle pojalle läpi – mutta mennenee omassa käytössä
    kunhan taittaa salvat kiinni.

    hemputtaja 29.9.2013, 09:47

    #### Hesarin artikkelissa sanottiin se, mitä on tapahtunut eli liian reheviin paikkoihin istutetut männyt eivät tuota laatua. Mutta oliko hyvälaatuista mäntyä tarjolla enemmän aikaisemmin? Kun mäntyä ennen hirvikannan nousua suosittiin, kai sitä karuillekin paikoille uudistettiin eli laadukasta puuta pitäisi olla tarjolla. Jostain syystä uutiskynnyksen ylittää vain rehevien paikkojen räkämänniköt.
    Lähetetty: 3 h, 7 min sitten
    Lähettäjä: Gla ####

    Taatusti on laadukasta puuta tarjolla ja luultavasti enemmän kuin ennen, päätellen siitä, että metsää on enemmän kuin ennen. Hoitorästitkin ovat jatkuvasti tapeetilla.

    Oli sitä höttöä ennenkin ja ilman istutusta. Tuossa juuri katselin heitteille jäänyttä saareketta. Saattoi olla vanhaa laidun ahoa. Kättä ei saanut polulta metsään. Oli kaikki Suomen puulajit. Männyt komeita ikihonkia, mutta näki niiden olleen alkujaan höttöisiä susipuita. Pari erityisen pitkää ja suoraa haapaakin joukossa, että olivat komeita.

    Hesarin tyylihän on tuttu – niinkuin tässäkin – kun tilaisuus tuli annettiin ymmärtää, että koko Suomen metsätalous on nyt ajettu kiville.

    uudehko metsänomistaja 29.9.2013, 18:08

    OLEN HÄMMÄSTYNYT.

    Suomessa on harjoitettu systemaattista yhteiskunnan tukemaa metsäntutkimusta pian 150 vuotta. Vieläkään ei osata vastata tutkimuksen pohjalta puun kasvunopeuden vaikutuksesta puun laatuun. Mihin veromarkkamme ovat menneet?

    Yhtenä selityksenä on tarjottu sitä, että puun laatu voidaan käsitellä eri tavoin. Mikä jollekin on hyvää on jollekulle toiselle huonoa. Mikä parantaa puun jotain ominaisuutta saattaa huonontaa jotain toista ominaisuutta. Mikä on joskua ollut tarkeää puun laadussa saattaa nyt olla merkityksetöntä.laaun kannalta. Ymmärän tälläisiä selityksiä määrättyyn pisteeseen asti.

    Kuitenkin vähintä, mitä tutkimukselta pitää voida vaatia on puun kasvunopeuden vaikutus puun eri ominaisuuksiin. Miten käy puun vetolujuuden? Miten puun taivutusvastuksen? Miten puun nyrjähdysherkkyyden? Miten puun halkeavuudelle käy? Miten puun tiheydelle käy? Miten puun eri osien tasalaatuisuuden? JNE.

    Tälläisestä tieteellisesti tutkitusta materiaalista jokainen voi valita itselleen tärkeät suureet ja päättää haluamansa puun kasvatustavan. Ihmettelen, jos kyseisiä mittaustuloksia ei ole tehty. Ehkäpä ongelmana on se, ettei tälläisiä tietoja pidetä julkisena.

    Osaakohan joku kommentoijista kertoa todellisem tilanteen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.9.2013, 20:15

    Metsänhoitosuosituksia korjattiin kun havaittiin männyn viljelyn tuottavan heikkoa laatua rehevillä kasvupaikoilla.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 64)
1 2 3 4 5 6 7