› Keskustelut › Metsänomistus › Puun kasvunopeuden vaikutus laatuun

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 64)
1 2 3 … 5 6 7

  • Puun kasvunopeuden vaikutus laatuun

    Sent on: 26.9.2013, 11:33

    Lukijoiden kuvissa pienaukkojen puuston hitaan kasvun yhteydessä Kisi esitti seuraavanlaisen kysymyksen: Mitä vaikutuksia puun kasvunopeudella on puun laatuun ja käytettävyyteen? Onko siitä olemassa muuta kuin ”vanha kansa tietää” -tietoa?

    Minulla ei muuta tietoa ole, kuin mitä kirjallisuudesta on vastaan tullut. Sen mukaan esim. lannoituksella aikaan saatu kasvun nopeuteuminen heikentää puuta niin vähän, ettei sillä ole käytännössä merkitystä. Jos pienaukkoja ajatellaan, hidas kasvu kuusella on nuoruusvaiheen ilmiö, joten ei sillä tukkipuusta sahatussa laudassa paljon merkitystä ole. Kun tavanomaisessa kohteessa puuta käytetään esim. ok-talon runkoon, ei siinä puun ominaisuudet lopu ihan heti kesken. Viimeksi T30-lujuusluokiteltua lankkua käyttäessäni totesin, ettei kasvunopeus voi olla eikä muistaakseni olekaan kriteerinä. Oksaisuus taita olla määräävin asia.

    Laatuun vaikuttaa kuitenkinh moni muukin asia kuin kasvunopeus, mutta tässä vaiheessa loppuu minun tietoni. Joku muu voi jatkaa esimerkiksi siitä, miten suolla kasvanut puu eroaa kankaalla kasvaneesta.

    Tekijä
    Gla Gla
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Puun takaa 1.10.2013, 07:47

    Toki puun tekninen laatu on eri asia kuin puuntuotannon kannattavuus, mutta käytössä olevan puunmittausjärjestelmän takia asiat hämärtyvät.
    Suomessa ei muutamia erikoispuutavaralajeja lukuunottamatta ole käytössä puun laatuhinnoittelua.

    uudehko metsänomistaja 1.10.2013, 19:43

    Kun keskustelun aiheena on puun laatu, luonnollisesti silloin on syytä kirjoitella puun laadusta. Jos olet eri mieltä, mistä sinun mielestäsi pitäisi kirjoitella?

    GL ei ole ymmärtänyt pointtia. Keskustelussa on monesti todettu, että puun laatu tarkoittaa eri henkilöille eri asioita. Puun käyttötarkoitus määrittää puun laadulle asetettavat vaatimukset. Vain huomioimalla jotenkin puun käyttötarkoituksen tai käyttöä edistävät tai haittaavat ominaisuudet , voidaan yksikäsitteisesti vertailla erilaisten puiden ominaisuuksia.

    Edellä kirjoitetusta seuraa, että jo otsikkokysymys on virheellinen tai puutteellinen. Oikein olisi kysyä esimerkiksi puun kasvunopeuden vaikutusta rakennuspuutavaran laatuun. Voisi myös kysyä kasvunopeuden vaikutusta sellupuun laatuun tai puuseppien raaka-aineeksi. Vieläpä kasvunopeuden vaikutus painekyllästetyn puun laatuun saattaisi nopusta esiin. Käyttötarkoituksia on lukemattomia. kaikille niille ei voi määrittää ”laatua”.

    Mielestäni olisikin asiaa käsiteltävä kertomalla tutkimustuloksia puun erilaisista lujuus- väri- lahonkestävyys ym ominaisuuksita. Tällöin jokainen voisi etsiä tuloksista ne asiat, joita pitää itselleen tärkeimpinä. Nykyisellään suomalaiselle metsäntutkimukselle on helppoa puhua ” puun laadusta”. Sehän ei ole mitenkään tarkoin määritelty eli sanoistaan ei joudu vastuuseen.

    Olen edelleen yllättynyt siitä, ettei kukaan ole esittänyt linkkiä tutkimustuloksiin, joista selviäisi luotettavia tutkimustuloksia puun kasvunopeuden vaikutuksista puutavaran eri ominaisuuksiin.

    Gla Gla 2.10.2013, 04:22

    Oletko lukenut kirjan, johon viittasin?

    Gla Gla 2.10.2013, 08:32

    Liukaisin kommenttisi uudestaan ja kävin läpi, mitä olen kirjoittanut, jossa pointti on mielestäsi ollut hukassa.

    UM: ”Puun käyttötarkoitus määrittää puun laadulle asetettavat vaatimukset. Vain huomioimalla jotenkin puun käyttötarkoituksen tai käyttöä edistävät tai haittaavat ominaisuudet , voidaan yksikäsitteisesti vertailla erilaisten puiden ominaisuuksia.”

    Olen tästä samaa mieltä. Siksi hyvin kevyesti olenkin käsitellyt laatua ilman, että olen määritellyt sitä tarkemmin. Ainoastaan olen todennut, että laadukkaan puun tulee olla muiden vaadittujen ominaisuuksien lisäksi suoraa. Tämä siksi, että ilman hiusten halkomista käytötarkoituksesta riippumatta suoruus on perusedellytys laadulle. Tosin samassa yhteydessä totesin, että pitää määritellä vaatimukset riittävälle laadulle. Esimerkiksi polttopuun ei tarvitse kovin suoraa olla, mutta liiallinen käyryys heikentää käytettävyyttä.

    UM: ”Edellä kirjoitetusta seuraa, että jo otsikkokysymys on virheellinen tai puutteellinen. Oikein olisi kysyä esimerkiksi puun kasvunopeuden vaikutusta rakennuspuutavaran laatuun.”

    Puun kasvunopeuden vaikutus laatuun ei ole kysymys, eikä otsikossa ole mahdollista määritellä asioita yksiselitteisesti. Sen sijaan Kisin kysymys kuului seuraavasti: ”Mitä vaikutuksia puun kasvunopeudella on puun laatuun ja käytettävyyteen?”

    Ei lähtökohta kovin kauas näkemyksestäsi mennyt. Mutta ainahan sinulla on itselläsi mahdollisuus ohjata keskustelua haluamaasi suuntaan määrittelemällä halutut puun ominaisuudet ja pohtia kasvunopeuden vaikutusta niihin.

    Gla Gla 2.10.2013, 08:33

    UM: ”Voisi myös kysyä kasvunopeuden vaikutusta sellupuun laatuun tai puuseppien raaka-aineeksi. Vieläpä kasvunopeuden vaikutus painekyllästetyn puun laatuun saattaisi nopusta esiin. Käyttötarkoituksia on lukemattomia. kaikille niille ei voi määrittää ”laatua”.”

    Aloituksessani mainitsin lannoituksen vaikutuksesta lujuuteen. Lisäksi totesin maaperän vaikuttavan puun ominaisuuksiin, mutten muista miten. Muissa kommentissani viittasin Metlan tutkimukseen puun syntytavan vaikutuksesta tukkiprosenttiin ja osittain samaa asiaa käsitelleeseen Hesarin artikkeliin. Tämän sinä tulkitsit niin, että pointin kadottaneena toistelin laadun käsitettä ilman, että määrittelin asiaa riittävästi. Sen sijaan sinun antisi keskusteluun oli seuraava: ”Suomessa on harjoitettu systemaattista yhteiskunnan tukemaa metsäntutkimusta pian 150 vuotta. Vieläkään ei osata vastata tutkimuksen pohjalta puun kasvunopeuden vaikutuksesta puun laatuun. Mihin veromarkkamme ovat menneet?”

    Samalla kun vastaat edellisessä viestissäni esittämääni kysymykseen Kärkkäisen kirjaan perehtymisestä, esitän seuraavan kysymyksen: Mistä tiedät, ettei vastauksia ole?

    kisi 2.10.2013, 08:48

    Älkää hyvät herrat kiivastuko!
    Minusta tästä ”puun laatu” -kysymyksestä ja kertyneistä vastauksista on irronnut ainakin itselleni paljon uutta ajateltavaa.

    Näkyy olevan niin, että yleensä puun ”laadusta” huolettomasti puhuttaessa tarkoiteaan nykyään lähinnä kahta sorttia: on tukkia ja sitten sitä muuta.

    uudehko metsänomistaja 2.10.2013, 21:18

    Gl. Kysymykseesi Kärkkäisen kirjan lukemisesta vastaus on negatiivinen. Kysyt myös mistä tiedän, ettei kyseisiä eriteltyjä laatutietoja ole olemassa. En tiedäkään..

    Olen työskennellyt metallien parissa. Kaikista käytännön metalliseoksista löytyy tiedot sekä kemiallisista että fyysisistä ominaisuuksista. .Myös metalleilie ominaiset erilaiset valmistus- tai viimeistelytavat on huomioitu omina ryhmimään. Herättäisi yleistä naurua, mikäli joku ammattilainen määrittelisi jonkun raudan näköisen metallimöykyn ”laaturaudaksi”. Ainoa oikea tapa on kertoa metallimöykystö ne fyysiset ja kemialliset okminaisuudet, jotka määrittävät aineen yksikäsitteisesti.

    Pidin itsestään selvänä, että puutavarasta löytyy vastaavat taulukot mm puulajin, ydinpuun/pintapuun, kasvunopeude/ vuosiluston paksuuden, latvapuun/ tyvipöllin. suhteen jaoiteltuna. Etsin ensimmäisellä kommentillani linkkiä tälläiseen taulukkoon. En voi hyväksyä käsitettä ”laatupuu” ammatillisessä lehdessä..

    Suomessa on tiedostettu metsätalouden ja puun merkitys kansantaloudellemma ainakin yli 200 vuotta. Tieteellistä metsänrurtkimusta on yhteiskunnan kustannuksella harjoitettu 150 vuotta. Itsenäisen Suomen koko talous aina 2000-luvun alkuun perustui puuhun. Koko tämäm ajan yhteiskuntamme on panostanut metsätalouteen valtavasti.

    Edellämanittujen satsausten korvaukseksi oletin suomalaisen metsäntutkimuksen suorittaneen edes alan perustietoon kuuluvat kokeet, puun fysiklaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien vaihtelurajat ja niiden riippuvuus eri tekijöistä. Koska en saanut pyytämääni linkkiin vastausta, oletan, ettei kyseenalaista tutkimusta ole tehty. Huolimatta Gl.n moitteista kysyn taas kerran” Mitä suomalainen tutkimusyhteisö on yhteiskunnan verovaroilla tutkinut n 150 viimeistä vuotta? Onko valitut tutkimusstategiat olleet oikeaan osuneita?

    Gla Gla 3.10.2013, 10:56

    Minä en osaa vastata kysymykseen tutkimusstrategian suunnasta. Totean edelleen vain, että kannattaa hankkia mainitsemani kirja, ellei parempaa teosta tule mieleen. Siitä todennäköisesti saa jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä puusta tiedetään. Yleensä noissa kirjoissa on myös kattava lähdeluettelo, jonka avulla on mahdollista hakea lisätietoa aiheesta. Google on tässä suhteessa huono, koska iso osa tutkimustiedosta ei ole julkisesti netissä, lisäksi osa on vain englanninkielistä, mikä rajoittaa monilla tiedon saantia.

    Kokonaan oma asiansa sitten on se, miksi jotkut ostajat tyytyvät huutelemaan huonolaatuisen puun perään, mutta eivät aseta ostettavalle puulle tarpeellisia vaatimuksia. Kun asetetut ehdot täyttyvät, puu on niin myyjän kuin ostajan näkökulmasta riittävän laadukasta, joten pulinat pois.

    Pete 4.10.2013, 19:10

    Aihetta on käsitelty monipuolisesti, mutta laitetaan omakin lusikka soppaan. Kuten jo todettua, niin markkina on sellainen että erikoislaadulle ei saa hintaa. Ei ainakaan niin paljon että kiertoajan jatkaminen kannattaisi. En näe mitään syytä etteikö näin olisi jatkossakin.

    Nykymuotoinen lannoitus ainoastaan parantaa puun laatua. Suometsien lannoitus suuntautuu kohteille joilta ei tukia hakattaisi lainkaan tai vain vähän ellei ravinnetasapainoa laitettaisi kuntoon. Laatu voi olla heikkoa, mutta on se sentään tukkia. Boorinpuutoskohteilla lannoitus parantaa laatua ratkaisevasti, tästä ei varmasti kiistaa saada aikaan? Kangasmaiden typpilannoituksia tehdään vähän ja niitäkin lähinnä 2. harvennukseen jälkeen lopputuloksena ehkä hiukan paksumpilustoisia pintalautoja. Männiköissä tukkiprosentti nousee ja välitukin osuus tukkisumasta pienenee.

    6 m3 6 m3 4.10.2013, 21:46

    Voisikohan ”metsuri motokuski” ja ”suorittava porras” valottaa kuinka hyvin sietä moton hytistä erottaa sen tiheälustoisen puun?

    Painais vain sitten nappia joka suihkauttaisi värimerkinnän pölkynpäähän että ajomies osaisi lajitella tuon lanssissa erilleen erikoispuun jalostajalle???

    ”En mä pahhaa tarkota, en sillä kysy,,,” 🙂

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 64)
1 2 3 … 5 6 7