› Keskustelut › Luonto › Puun polttaminen

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 132)
1 2 3 … 12 13 14

  • Puun polttaminen

    Sent on: 1.3.2020, 10:18

    Merkitty: 

    Metsälehden 28.2.2020 jutussa todetaan puun polttamisen olevan suuri ilman saastuttaja. Helsinki järjestää kilpailun lämmön tuottamiseksi muulla kuin biomassalla. Vuosaaren voimalaitoksen raaka-aineesta osa tuodaan Suomen ulkopuolelta. Helsinkiläiset eivät halua olla tuhoamassa Suomen hiilinieluja ja raiskaamassa metsiä.   Tämän palstan keskustelijoille, puun polttamisen ihailijoille taitaa tulla surkea tulevaisuus.

    Tekijä
    Virkamies
    Theme Luonto Luonto
  • Jätkä 5.3.2020, 20:25

    Jeessi: ” Jätkä on vain huono takkiinsa ottaja. Muuten suht kelpo juntti kyllä.”

    – Jätkä ei ota takkiinsa. Se on AINA ollut Jeessi, joka on saanut ja – saa takkiinsa. Hän on vaan niin hidasjärkinen, että huomaa sen vasta puolen vuoden kuluttua ja tunnustaa kolmen vuoden päästä….

    Jätkällä ei ole Päihde – eikä terveysongelmia  (psyykkisiä) – eikä tarvetta vaihtaa alaa. Työlle on saatu vaihtelua moninaisissa harrastusluonteisissa hommissa – kalastuksesta alkaen.

    Metsäalan opiskelijat ovat hauskaa porukkaa, ehkä 5 % alalle tulijoista on mulkeroita, mutta vain 1 % valmistuneista on kehittynyt kunnon kyrkvisteiksi. Tytöistä ei kukaan!

    Kumikettu 5.3.2020, 20:33

    Nythän kuuluu kauniita sovinnon sanoja, sopivasti pottuilevalla kantavierteellä kutenkin. Se on tärkeää. Poltetaanpas puuta välillä, kosteus pitää saada kaikkoamaan nurkista.

    Monessako vuodessa keskikokoinen vaahterahalko kuivuu sopivaksi, nokeaako tuon kuori, kuten koivun ja antaako lämpöä koivua enemmän?

    jees h-valta 5.3.2020, 21:19

    Juuri tänään myös kaadoin takametsältä talon tontilla vaahteroita. Otin pienet pätkät runkoa poltinpuukasaan mutta suurin osa meni kyllä risukuormaan ja metsään häviämään. Kiinnostaa kyllä aihe, kuivuuko koskaan?

    kim1 6.3.2020, 03:52

    Jätkä: Kiitos että ymmärrät hevosurheilun kansantaloudellisen merkityksen….Papalla ja  isälläni oli leija niminen hevonen…( 3 kertaa kolmen parhaan joukossa kuninkuus raveissa 60 – luvulla,lisäksi mm,hurja hevonen …tammer voittaja 1975 …,silloin oli voitto palkinto 10000 mk…,ehkäpä uuden corollan hinta.., .myöskin  Suomen ennätys 3000m löytyy ..paasilinnaa on kyseinen hevonen innoittanut ,kirjoittaessaan puhuvasta Suomen hevosesta…,myöskin muita menestyneitä ravureita….,oli meillä…p.s.nyt kun googleta leija nimen,niin saat tietää minun sukunimen.. heh,eri reilua,eikö niin….

     

     

     

     

     

    eero heikki eero heikki 6.3.2020, 06:45

    Pete Puikkonen ajeli Hurjalla !

    Tilley 6.3.2020, 07:11

    Polttopuun kuivuminen riippuu kaikkein eniten siitä, onko kuori rikki ja miten paljon. Jos on tarpeeksi, vaahtera kuivuu siinä missä koivukin. Vaahteran tiheys on jonkin verran suurempi kuin koivulla (550 vs 475), joten lämpöarvo per tilavuusyksikkö on myös korkeampi. Kaikkien suomalaisten puulajien lämpöarvo per painoyksikköhän on suunnilleen sama.

    Metsänmies 6.3.2020, 07:17

    Pannuhuoneen kattilassa olen polttanut kaikkia puulajeja, mitä on eteen sattunut. Vaahtera .tuomi ja pihlaja ovat hitaammin kuivuvia. Jos halkoo, tai kuorii ja kuivattaa pari vuotta, ovat kelvollisia lämmityspuita.

    Visakallo Visakallo 6.3.2020, 08:50

    Mikä on muuten lehtikuusen lämpöarvo? Pihkaa siinä on niin runsaasti, että onko kattilat kovilla sitä poltettaessa?

    Tilley 6.3.2020, 10:12

    Lähdekirjallisuuden mukaan lehtikuusen lämpöarvo/tilavuus on parempi kuin kuusella mutta huonompi kuin koivulla. Kovin tarkkaa dataa ei ole, koska vähän harvinaisempi puulaji, etenkin polttopuuna.

    Edellä oli siis verrattu kokonaislämpöarvoon. Lehtikuusi voi palaa etenkin kotimaisia tavallisia puulajeja suuremmalla teholla suuren fenoliyhdistepitoisuutensa ansiosta. Samat yhdisteet tuovat sille lahonkestoa, mutta jopa puuyksilöiden välillä on suuria eroja pitoisuuksissa. Asiaa tutkitaan kovasti, sillä olisi kätevää jos kasvatettavasta puusta tai jopa taimesta saataisiin määritettyä lahonkesto-ominaisuudet etukäteen, tai jopa jalostuksessa saatua tätä ominaisuutta vahvistettua.

    Käytännön kokemusta itsellä jonkin verran nopeakasvuisten pihalehtikuusien poltosta (55 v ikäisenä kaadetut), ei ainakaan näissä yksilöissä ihmeempää eroa ole pystynyt huomaamaan muihin havupuihin nähden.

    Jätkä 6.3.2020, 11:23

    Lehtikuusen – myös Siperian lehtikuusen, tiheys vaihtelee suunnattoman paljon riippuen kasvupaikasta ja tiheydestä. Jos lehtomaisella kankaalla kasvaa suoitellussa massankasvatustiheydessä, niin sentin vuosilustoilla kasvanut puu on pehmeää ja kevyttä, eikä kestä lahottajia vastaan juuri mitään.

    Vaan kun on satavuotias runko, jonka rinnantasamitta on alle kolmekymmentä senttiä ja painoa niin, että uittaminen ei onnistuisi, sekä keskiverto teränteroittaja jyrsii puuta viisi kertaa pitempään kuin vaikka tuoretta kuusta, niin lahonkestoa on.

    Sellaisia lehtikuusia saa kyllä Venäjältä – ei täältä.

    Nopeasti kasvanut lehtikuusi palaa nopeasti, eikä se polta kiuasta eikä sen rosteja. Hitaasti kasvanutta ei ehkä kannattaisi polttaa täydellä vedolla…

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 132)
1 2 3 … 12 13 14