Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • Jovain

    Ei siinä ole epäilystäkään, jos vaihtoehdot ovat isäntä itse tai se toinen osapuoli. Omaan korjuuseen menee ja onhan metsänomistajilla käytettävissä omat sidosryhmänsä tai voivat ottaa palvelun yrittäjältä tai käyttää metsäosaston palvelua, niin kuin käyttävät tälläkin hetkellä. Oleellista on, että puuntoimittajat ovat samojen toimitusehtojen ja logistiikan ohjauksen alaisuudessa. Metsäosasto ostaa, aikatauluttaa ja tehdaskuljetus olisi jäämässä (pääsääntöisesti) metsäosaston alaisuuteen ja on osa logistiikkaa.

    Tämän kirjoittaja ei ole luomassa mitään omaa mallia, vaan kyllä tässä tavoitellaan aloittajan suuntaviivojen mukaisesti.

    Mehtäukko on aika ranttu taksotuksen ja aikataulujen suhteen ja onhan siihen aihettakin, mutta mehtäukko itsekin metsänomistajana, en minä ainakaan epäile mahdollisuuksiasi, nehän ovat loistavat. Kumpahan nyt  pitää vähän… ja tulevathan sieltä ne miljoonat uuden tarkastelun kohteeksi?

    Tolopainen

    Väärillä olettamuksilla tehdyillä teoreettisilla laskelmilla ei ole mitään tekemistä todellisessa elämässä. Kaikenlaisia laskelmia voi tehdä, miten paljon halvempaa olisi esim.tehdä teollisuuden raaka-aine siirtoja maatalostraktoreilla, kuin nykyisilla isoilla ja kalliilla kauhakuormaajilla. Maatalouskoneet on leluja, kun ne laitetaan raskaisiin metsäajoihin, ei ne mitään kestä, kun aletaan käyttämään kahdessa vuorossa tuhansia tunteja vuodessa.

    Jätkä

    Tollon mielipiteeseen on helppo yhtyä. Kaiken lisäksi on otettava huomioon, että korjuukaluston hankintahinta ei ole se suurin tekijä, vaan tuottavuus on se.

    Kun sanotaan, että -”Ei mopolla mahdottomia”, niin sen voi konkretisoida ottamalla toteutuneet kustannukset / kiinto niin hakkuusta kuin ajostakin. Laskentapohjaksi voi ottaa vaikka Työtehoseuran  tutkimukset, joissa on kellotettu todellisissa olosuhteissa tuottavuutta..

    Ne ovat tähän asti näyttäneet suunnilleen siltä, että koneen kustannukset saa juuri ja juuri peittoon, mutta kuljettajan palkka pitää maksaa kantohinnasta.

    Lauri-Laiskurin taulukoissa on heppo huijata jopa itseään, muuttamalla tuntituotosta tai työvaikeustekijöitä, esin hakkuulla runkotilavuutta, mutta muistetaan kuitenkin, että laskelman tekijä siinä taitavasti ”kusee itseään silmään”.

     

    Jovain

    En ole omassa toiminnassani pitäytynyt traktorikaluston käyttöön, eikä tutkimuskaan sitä edellytä. Yleensä tutkimustietoa ja sen parhaita osia käytetään ja sovelletaan käytäntöön. Niin tässäkin. Metsäkoneet on nimen omaan kehitetty vaativaan puutavaran valmistamista ja kuljettamista varten, mutta mikään ei kuitenkaan estä traktorikaluston tai maatalouskaluston kehittämistä samaa tarkoitusta varten.

    Uskoisin tehdyn tutkimuksen hyvää antia olevan metsänomistajien ulos sulkeminen korjuutoiminnasta. Eli käytännön toimenpiteenä esitetty kauppatavan muutos, pystykaupan lakkauttaminen, jolla metsäomistajat saadaan takaisin korjuutoiminnan piiriin.

    On hurskastelua osoittaa, että metsänomistajista ei siihen ole, ei kuulu heille tmv. Metsänomistajien mahdollisuudet ovat paljon paremmat ja ei pidä väheksyä sitäkään, että kysymys on heidän metsistään, heidän puistaan ja heidän rahoistaan, jotka pidätetään.

    Kysymys on vain luvasta, joka toistaiseksi pidätetään. Ihmettelen, että on vara pitää keskeinen elinkeinoryhmä metsänomistajat ulkopuoleisina elinkeinotoiminnastaan. Kysymys on valtavista tulon siirroista yhteiskunnassa ja toisekseen. Ay-liike ja poliittinen vasemmisto ovat estämässä omalla toiminnallaan metsätalouden parhaiden osien kehittämisen.

     

    Timppa

    ”Uskoisin tehdyn tutkimuksen hyvää antia olevan metsänomistajien ulos sulkeminen korjuutoiminnasta. Eli käytännön toimenpiteenä esitetty kauppatavan muutos, pystykaupan lakkauttaminen, jolla metsäomistajat saadaan takaisin korjuutoiminnan piiriin.”

    Koskahan tuo ”ulostaminen” on tapahtunut?  Ainakin meikäläisen”puuhamaan” metsät on myyty pystyyn yli 100 vuotta, mistä on myös kirjallisia dokumentteja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Uusi näkökulma korjuun kustannusjahtiin: kausivaihtelun vähentäminen toisi säästöjä, koska nyt kone- ja ihmiskapasiteettia on vajaakäytössä. Lähes kolmannes koneyritysten koko kone- ja henkilötyökapasiteetista seisoo käyttämättömänä vuosittain puunkorjuun kausivaihtelun takia! (Kuten tiedetään, puun kesäkorjuuseen sisältyy toisaalta myös riskejä, erityisesti juurikäävän leviämisen tehostuminen, varsinkin jos turvemailla siirrytään laajemmin jatkuvaan kasvatukseen ravinne- ja hiilipäästöjen alentamiseksi.)

    ”Kausivaihtelun aiheuttama vajaakäyttö syö yrityksen kannattavuutta enemmän kuin millään yksittäisillä tehostamistoimilla voidaan korjata. Siksi kausivaihtelua on aktiivisesti vähennettävä” sanoi Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Marko Pyykkönen Jyväskylässä metsäalan kone- ja kuljetusyrittäjien metsäpäivässä perjantaina.

    Pyykkönen totesi, että luonnonolot ja säät rytmittävät pakostakin puunkorjuuta eri vuodenaikoina ja näin syntyy luontaista kausivaihtelua. Maasto- ja puustotieto sekä osaaminen ovat kuitenkin lisääntyneet ja tekniikka kehittynyt, eikä luonnon armoilla tarvitse enää olla yhtä paljon kuin aiemmin.

    Metsätyön tekeminen voi Pyykkösen mukaan rytmittyä paljon nykyistä tasaisemmin eri vuodenaikoihin, jos hyödynnetään tietoa, tekniikkaa ja osaamista. Paljon on hänen mielestään kiinni myös perinteestä ja asenteista.

    Hakkuukohteiden suunnittelijoiden ja toteuttajien pitää löytää kulloisestakin leimikkovarannosta ne kohteet, joissa muutamien viikkojen poudan jälkeen kesäkorjuu onnistuu.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/koneyrittäjät-kausivaihtelu-syö-tehoja-metsätaloudesta-1.208621

    suorittava porras suorittava porras

    Kiitos Anneli , kun nostit teeman esille !

    Osallistuin isekin tilaisuuteen ja kaikki olivat yksimielisiä kausivaihteluiden aiheuttamista haasteista . Kävi myös ilmi , että hartiavoimin tehdään töitä eri tahoilla kausivaihtelujen pienentämiseksi . Uutena uhkana nähtiin , että kasvavat korjuumäärät saattavat jyrkentää vaihteluja entisestään . Kalusto on mitoitettava maksimitarpeiden mukaan , mutta ajallisesti se on ollut vain kolme kuukautta vuodessa .

    Ylikapasiteetin maksaa aina joku ja kausityöttömän konekuskin tulot seisokkiajalta yheiskunta.

     

     

     

     

    Tolopainen

    Miksi noita hakkuita pitäisi väkisin tehdä kesällä, kun ne tulevat silloin paljon kalliimmiksi, koska rasittavat koneita ja ympäristöä enemmän. Koneille pitäisi löytyä muuta työtä kesäksi muualta kuin metsästä. Metsäteiden jyrääminen pilalle märkinä kausina on kallista sekin ja sahapuuta ei voi varastoida pikäksi aikaa kesällä.

    Puuki

    Mh:kin kertoo kuinka metsäkoneiden varustaminen levennetyillä telavarustuksilla on ollut tarpeen jo kangasmaillakin runsaiden sateiden vuoksi .

    Kevyemmän pintapaineen koneet tulee entisestään yleistymään, koska muuten ei korjuu välttämättä onnistu kuin lyhyen talviajan.

    Kannattaisikohan isojen yritysten alkaa uudestaan siirtyä puun kesävarastojen tekoon? Puu on  niin halpaa että varastointikulut voinee kattaa sillä hinnan alennuksella ,joka on tehty viime vuosina.

    Edes vähän metsistään huolehtiva ei anna tehdä hakkuita kelirikkoaikana, jos maat ei ole kantavia kuivia kankaita. Kesähakkuut muuten tarvitsee turvemaamänniköissäkin kantokäsittelyn juurikääpäriskin takia. Aiemmin on luultu,että ei tarvitsisi mutta tutkim. mukaan asia on toisin .

    Jovain

    Näiden kesätöidenkin kustannukset maksaa metsänomistaja.

    Timppa olet oikeassa. Hankinnan ja pystyn suhteelliset osuudet ovat muuttuneet. Hankinnan osuus on enää reilut 10 %.  Mm. siitä syystä tarvitaan muutos. Se, että mentäisiin samalle sopimukselle ja saataisiin perinteinen hankinta myös mukaan, ei tarkoita sitä, että sinun Timppa, tai kenenkään muunkaan perinteisen pystymyyjän puukauppa, tai korjuu muuttuisi millään tavalla. Kyllä meidän pitää tuntea solidaarisuutta niitä toisia metsänomistajia kohtaan ja sallia heille samanlaiset sopimus- ja toimitusehdot, kuin mitä meillä itsellämme on. Eli, että saavat korjuun hoitaa itse, tai edustamiensa tahojen kautta, niin halutessaan.

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 701)