Kesähakkuut voidaan vaivattomasti korvata tuomalla puuta ulkoa . Harvennuksia jää tosin entistä enemmän tekemättä , kalustokulujen osuus puunkorjuussaa kasvaa ja oikeita ammattilaisia on mahdoton saada metsäalalle ,  jos töitä on tarjolla vain muutamaksi kuukaudeksi . Vähäinen kiinnostus puunkorjuutöihin johtuu juuri siitä , että kokovuotinen työllisyys on epävarmaa eikä korvaavia töitä ole tarjolla .

Kannattaa  myös miettiä , menestyykö urheilija , jos ei harjoittele ja pidä taitoa yllä . Kuukausien paussi vie toiminnan tasoa alaspäin . Sama koskee koneellista puunkorjuutyötä . Vain hyvin taitoaan ylläpitävä pystyy tekemään työnsä riittävän tuottavasti . Korjuutyön jäkikin on säännöllisesti työtä tekevällä aivan eri planeetalta , kun epäsäännöllistä pätkätyötä tekevällä .

Kollegan esittämään telavarustamiseen sen verran ,että kyseessä on sen verran hintava investointi , että sen kattamiseksi on tehtävä vähintään kuukausi enemmän töitä vuodessa. Toisaalta ko varustuksen käyttäminen olosuhteiden pakosta myös muilla kohteilla alentaa tuotosta niillä . Edestakaisin eri teloja harvemmin vaihdellaan. Vaativampien kohteiden korjuuta on vain rajallisesti tarjolla .

Puhut suorittava asiaa. Onhan ne telavarusteet hintavia mutta niiden siirtymäaikakin on kohtalaisen pitkä. En tarkoita sitä että nykyiset heitetään romukoppaan vaan kun investointeja tehdään niin ajatellaan asiaa ”sillä silmällä”. Me käytämme kantavia teloja ajokoneissa lähes jatkuvasti eikä niihin vaihtoteloja olekkaan. Hyvin ollaan pärjätty jopa kivikossa jossa ollaan viimeinen kuukausi pyöritty.

Tuosta olen samaa mieltä että jos haluamme laadukkaita työntekijöitä koneiden puikkoihin niin tarvitaan ehdottomasti jatkuva työllisyys. Kausityöntekijöillä korjuu puolella ei ole tulevaisuutta. Se kolahtaa vain niin metsänomistajan kuin hyvien työtekijöiden saatavuuden huonontumiseen.

Anteeksi vain puuki. Nyt et tiedä mistä kirjoitat. Simulaattori ja todellisuus on ihan muuta. Kyse ei ole siitä unohtuuko vivut vai ei.

Jovain…”Tämän kirjoittaja ei ole luomassa mitään omaa mallia, vaan kyllä tässä tavoitellaan aloittajan suuntaviivojen mukaisesti…”

Hohhoijjaa taas?!

Aloittajan väitös-”tutkimushan” on ollut koko kötinän aihe jota kuplaa Jovain on urheasti puolustellut. Tai pikemminkin ampunut puskista ja pötkinyt pakoon tukka? hulmuten = ei löydä/anna väitteilleen perusteita.

No, -Lare kun vaatii vain talvikorjuuta (= n.2 kk) ja lumivarastointia,väittää 400milj. korjuun tuhlausta ja 20% rattoreiden käytön kustannussäästönä kuinka Jovain nyt voi rykäistä möläyksen: ”Näiden kesätöidenkin kustannukset maksaa metsänomistaja. ” !!?

MM: Kuulin kautta rantain, että siellä Haukivuorella olivat osa palstoista muita vetelämpiä ja sampo ja Rottne olisivat olleet niillä?

Ja miksi metsäyhtiöt käyttävät nykyisin vähän lumi/vesivarastointia? Samasta syystä, kuin täällä tiukimmin metsänkasvatusta laskeskelevat metsänomistajat, eli korkokustannusten vuoksi. Tileissä kun näkyy varastoissa seisovan puun määrät ja niille lasketaan varastoajalle korkokulu, joka syö tulosta. Tukkia ei voida varastoida sen vuoksi, että sahaus tehdään tilausten mittojen mukaan, ei sen mukaan mitä metsästä tulee. Julmaa talouspolitiikkaa nykymaailmassa ja samaa tapahtuu kaikessa raaka-aineiden tuottamisessa, rajuimmin näkyy kaivosteollisuudessa. Siellä metallien hintojen muutokset voivat lopettaa raaka-aineen tarpeen, hyvänä esimerkkinä talvivaaran sotku.

Eihän ne traktorimiesten mahdollisuudet ole hyvät näillä kyllästyneillä markkinoilla. Onhan näitä traktoreitakin paljon tarjolla kyllästyneille markkinoille. Tarjonta ja kysyntä ei ole kohdanneet. Kysymys on myös elinkeinoista. Maa- ja metsätalouden eriyttäminen, samoin kuin metsänomistajien eriyttäminen elinkeinotoiminnastaan, ovat luoneet kokonaisuuden, joka on ajautunut vaikeuksiin ja kustannuskriisiin.

Vastuuhan on elinkeinotoiminnalla ja maaseutuelinkeinojen saamattomuudessa puolustaa itseään. Maatalouden tuotot on syöty jo moneen kertaan ja metsätaloudessa piikki on auki kaiken aikaa. Puheet esim. kausivaihtelusta ja sen vaikutuksesta kustannuksiin, ei ole uskottavaa. Jos puhuttaisiin esim. yhteistoiminnasta, saavutettu tulos tuntuisi jo paljon paremmalta.  Peremminkin kysymys on siitä, että jotain pitää esittää, että tilanne säilyy uskottavana.

Näin mehtäukko.