› Keskustelut › Metsänhoito › Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

Viewing 10 replies - 131 through 140 (of 212 total)
1 2 3 … 13 14 15 … 20 21 22

  • Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

    Sent on: 7.10.2019 at 16:04

    Tagged: 

    Taustaa

    Metsästylaki 26 § Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous-ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.

    Riistahallintolaki 2 § (19.12.2017/968)
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Mikä on ”kohtuullinen vahinko”?

    Otetaan pohjaksi Tapion Metsänhoidon suositukset.

    Metsänhoidon suosituksiin kootaan metsänhoidon parhaat keinot ja toimintamallit laajassa yhteistyössä toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia suosituksia. Niillä kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/taustat-ja-tekijat/laadintaprosessi/johto-ja-ohjausryhmien-jasenet/

    Tapion Metsänhoidon suositukset opastaa näin:
    Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019_verkko_1.2.pdf

    On selvästi sanottu mitä tarkoittaa, että vahingot ovat kohtuullisia, kaikkien metsäalan toimijoiden hyväksymänä, myös Riistakeskuksen.
    Se tarkoittaa, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista.

    Käytännössä edellä mainittujen kasvatus ei ole monin paikoin lainkaan mahdollista ja käydään jo kuusienkin kimppuun. Tämän valossa näyttää täysin selvältä, että Riistakeskus ei noudata metsästys-ja riistahallintolakia.

    MTK:n kentällä kyllä tiedetään, että tilanne taimikoissa on täysin kestämätön.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

    Jokin aika sitten kuulin, että TV:n ajankohtaisohjelmassa keskustellaan aiheesta ”onko valkohäntäpeuroja jo liikaa”. Ajattelin, että vihdoin MTK on nostanut asian kunnolla esille ja sille saadaan ruutuaikaa. Pettymys oli suuri kun huomasin, että vanha rouva Vantaalta, jonka pihan kukat on syöty saa äänensä kuuluville tiedotusvälineissä paremmin kuin MTK!

    Tätä asiaa on viivytelty ja vatuloitu järkyttävän pitkään. Metsiä uudistetaan väärin, tulevien sukupolvien metsiä on jo pilattu ollaan pilaamassa lisää, kun hyviä metsänhoidon suosituksia ei voi noudattaa. Asia on niin tärkeä, että se olisi syytä selvittää päivänvalossa, kravatti suorassa, sivistyneesti, oikeuslaitoksessa, julkisuutta kaihtamatta.

    Muualla ammattiyhdistyskentässä vaikkapa luottamusmiehen hiukankin kyseenalaistettavissa oleva irtisanominen on uutisten pääaihe, lyödään välittömästi ”persettä penkkiin” ja käräjillä katsotaan, kuka on oikeassa. Puuntuottajan eduvalvojana MTK:sta tulee mielikuva, että se on viljalaarin viimeisessä nurkassa piileskelevä hiirulainen.

    Löytyisikö MTK:sta selkärangan tynkää tyrkätä prosessi liikkeelle? Asiaa voisi vauhdittaa vahingonkorvausvaatimuksella. Vaikkapa Luken äärimaltillisella vahinko-arviolla, esimerkiksi 10 vuoden ajalta eli 300-500 miljoonaa euroa.

    https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstuhot-miten-eteenpin

    Toiminta on ollut tahallista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sidosryhmien kantaa ei ole otettu huomioon (metsästyslain mukaan pitää ottaa huomioon) ja hirvitiheystavoitteiksi on asetettu yli 4 / 1000 ha tiheyksiä, jotka edellä esitetyn (Tapion määritelmä) mukaan johtavat kohtuuttomiin vahinkoihin ja ovat siten lainvastaisia.

    Creator
    Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 11.10.2019 at 21:42

    GPS-lähetin on koiralla ja vastaanotin passimiehellä . Koiran pannassa voi olla myös kamera , jolla kuvataan kohdetta . Dronea voi käyttää kuvaamiseen ja katseluun , jos on mo:n lupa ja noudattaa ilmailusäännöksiä . Hommat voi tehdä niin etäältä , että eläin ei häiriinny. Häiritsemien on kielletty , katselu ei. Olisi jopa suotavaa , että tätä mahdollisuutta käytetään enemmän. On paljon parempi varmistaa esim dronen vulla , onko alueella elämää tai sopivaa metsästettävää , kun laskea koira summamutikassa mahdollisesti väärän elukan jäljille. Turhia vaaratilanteita aiheutuu nimenomaan tilanteissa , joissa koira painostaa kaatotilanteeseen sopimatonta otusta pitkin pitäjiä ylittäen samalla liikenneväyliä ja metsästysalueiden rajoja.

    PS Dronen käyttö on vastatuulessa luontojärjestöjen taholta tulevan vastustuksen takia. Vehje häiritsee kuulemma eläimiä ja aiheuttaa sressiä. (Kumma ettei sressiä huomioida silloin , kun susia pannoitetaan koptreilla tai moottorikelkalla ajetaan elukka näännyksiin ja pistetään kaulaan vuosiksi taatusti hankalalta tuntuva raskas panta.)

    Planter 11.10.2019 at 21:47

    No viepä viestiä riistapomoille, että tekevät lakiin muutoksen, että dronen käyttö on sallittua pyyntitarkoituksessa. Koirat säästyvät susien hampaista, pyynti tehostuu ja helpottuu.

    jees h-valta 11.10.2019 at 21:59

    Eikö ole samalla paljon helpompi hakea lupa samantein myös dronen aseistamiseen ja ilmasta käsin hirven teurastamiseen. Samahan se lopputulos on jokatapauksessa. Saisi vain tressittömämpää lihaa kasaan.

    Planter 11.10.2019 at 22:01

    Koirahan ei saisi ajaa hirveä pitkin pitäjiä ja ja teiden yli, koska saa käyttää vain pysäyttävää koiraa. Juuri luin, että ahkera hirvikoira oli ajanut hirveä gps:n mukaan päivässä 115km . Oliko pysäyttävä koira?

    suorittava porras 11.10.2019 at 22:13

    Jos koira ei hauku ja se kulkee 500m-2km hirven perässä 5-6 km  tunnissa , on kyse seuraamisesta , ei ajamisesta . Nykyiset hirvet ovat jalostuneet pudottamaan saalistajat kintereiltään pysymällä jatkuvassa liikkeessä turvallisen välimatkan päässä seuraajasta. Alkuun tapahtuvan mahdollisen parin sadan metrin spurtin jälkeen edetään verkkaisesti , mutta pikälle , jos koira on sitkeä eikä metsästäjä onnistu kellistämään otusta omille metsästysmailleen. Hirvilaumasta koiran ottaa peräänsä joku nuori yksilö , joka kulkee miten sattuu ja vaihtaa sitkeän koiran edellä kinkeripiiriä moneen kertaan päivän mittaan.

    jees h-valta 12.10.2019 at 08:55

    On se kyllä kumma kun ei muulla enää touhuttaisi kuin gepsillisillä koirilla. Ihmisajo on sentään helppo pitää pienellä alueella ja tuottaa tulosta. Siitä on faktaa niin monen vanhemman metsästäjän kertomana. Olisi niillä ukoilla jotain liikunnallistakin edes kerran sen jahtipäivän aikana kun edes yksi ajo suoritettaisiin mies/naisajona. Tätä kyllä peräänkuulutti myös radiossa taannoin joku susitutkija joka toivoi että entisestään tiukkenevien EU-määräysten (kannanhoidollisen metsästyksen luvat) vuoksi voisi piirun palata perinteisempään jahtiin hirvien suhteen koska susialuetta tulee aikaa myöten olemaan lähes koko suomi. Turha niitä koiria on susille syöttää oli hänen mielipiteensä.

    Planter 12.10.2019 at 10:22

    Lienee täysin selvää, että metsästystä voitaisiin helpottaa monin eri tavoin, jos haluttaisiin. Ei käy perusteluksi liian suuriin hirvieläinmääriin, että ei pystytä pitämään kurissa.

    Lakia vaan ei valvo kukaan muuta kuin siitä kohtaa, ettei vaan kukaan luvatta kaada hirveä. Jos kaadan taimikostani hirven männynlatva suussa, ilman riistakeskuksen lupaa, niin rangaistus tulee salakaadosta, vaikka sen tekisi julkisesti. Mitään vahinkoa siitä ei koituisi kenellekään.

    Jos katsotaan mitä vahinkoa riistahallinto on saanut aikaan pitämällä 2000-luvun ajan liian suurta hirvikantaa:

    Liikenteessä yli 200 kuollutta ja tuhansia loukkaantuneita hirvieläinkolareissa. Nykyisin hirvieläinkolareiden kustannukset ovat luokkaa 100 milj.€ vuodessa (pelkkä hirvi 63 milj.€). Tämä tekee pari miljardia 2000-luvulla.

    Luke (ei Anton) on laskenut, että metsävahingot ovat luokkaa 30-50 milj.€ vuodessa. Siitäkin tulee lähes miljardi 2000-luvulla. Todellisuudessa metsävahingot ovat huomattavasti suuremmat. Hirvien ohjaaman virheellisen metsänhoidon, väärille puulajeille uudistamisen, tarkkoja kustannuksia on vaikea laskea.

    Palaan keskustelun alkuun.  Nykyisen hirvielänkannan aiheuttamat vahingot eivät ole lain tarkoittamia kohtuullisia, mutta kukaan ei tähän halua puuttua. Tviittaaminen lehmän röyhtäisystä vs hirven röyhtäisy ei riitä ratkaisemaan ongelmaa.

    Kalle Kehveli 12.10.2019 at 10:46

    Koirat pois hirvenmetsästyksestä ja vapauttaa koko homma kansan huviksi. Vahinkoeläimen poistoon ei tarvittaisi metsästyskorttia.

    Gla 12.10.2019 at 15:45

    Puheet metsästyskortista kannattaa lopettaa ennen kuin aloittaakaan. Kortti on niin helppo ja halpa hankkia, ettei yksikään elukka jää kortin puutteen takia kaatamatta. Jos jää, se on vain hyvä asia. Silloin jää kaikkein yksinkertaisin osa kansaa pois aseiden parista, samoin tuon porukan aiheuttamat vahingot.

    A.Jalkanen 12.10.2019 at 18:13

    Planterin listaan voi lisätä punkkitaudit, joiden tärkeimmät levittäjät ovat metsäkauris ja valkohäntäpeura. Kustannusten suuruusluokkaa en osa arvioida, mutta terveyskeskuksissa käy vuosittain THL:n tilaston mukaan noin 3000 henkilöä varhaisvaiheen borrelioosiepäilyn vuoksi ja tämän lisäksi hoidetaan myöhäisvaiheen vakavampia tautitapauksia noin 1500 kappaletta vuosittain. Paljon turhia antibioottikuureja, jotka alentavat ihmisten vastustuskykyä ja vastaavasti lisäävät bakteerien vastustuskykyä.

     

Viewing 10 replies - 131 through 140 (of 212 total)
1 2 3 … 13 14 15 … 20 21 22