› Keskustelut › Metsänhoito › Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 212)
1 2 3 … 16 17 18 … 20 21 22

  • Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

    Sent on: 7.10.2019, 16:04

    Merkitty: 

    Taustaa

    Metsästylaki 26 § Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous-ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.

    Riistahallintolaki 2 § (19.12.2017/968)
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Mikä on ”kohtuullinen vahinko”?

    Otetaan pohjaksi Tapion Metsänhoidon suositukset.

    Metsänhoidon suosituksiin kootaan metsänhoidon parhaat keinot ja toimintamallit laajassa yhteistyössä toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia suosituksia. Niillä kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/taustat-ja-tekijat/laadintaprosessi/johto-ja-ohjausryhmien-jasenet/

    Tapion Metsänhoidon suositukset opastaa näin:
    Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019_verkko_1.2.pdf

    On selvästi sanottu mitä tarkoittaa, että vahingot ovat kohtuullisia, kaikkien metsäalan toimijoiden hyväksymänä, myös Riistakeskuksen.
    Se tarkoittaa, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista.

    Käytännössä edellä mainittujen kasvatus ei ole monin paikoin lainkaan mahdollista ja käydään jo kuusienkin kimppuun. Tämän valossa näyttää täysin selvältä, että Riistakeskus ei noudata metsästys-ja riistahallintolakia.

    MTK:n kentällä kyllä tiedetään, että tilanne taimikoissa on täysin kestämätön.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

    Jokin aika sitten kuulin, että TV:n ajankohtaisohjelmassa keskustellaan aiheesta ”onko valkohäntäpeuroja jo liikaa”. Ajattelin, että vihdoin MTK on nostanut asian kunnolla esille ja sille saadaan ruutuaikaa. Pettymys oli suuri kun huomasin, että vanha rouva Vantaalta, jonka pihan kukat on syöty saa äänensä kuuluville tiedotusvälineissä paremmin kuin MTK!

    Tätä asiaa on viivytelty ja vatuloitu järkyttävän pitkään. Metsiä uudistetaan väärin, tulevien sukupolvien metsiä on jo pilattu ollaan pilaamassa lisää, kun hyviä metsänhoidon suosituksia ei voi noudattaa. Asia on niin tärkeä, että se olisi syytä selvittää päivänvalossa, kravatti suorassa, sivistyneesti, oikeuslaitoksessa, julkisuutta kaihtamatta.

    Muualla ammattiyhdistyskentässä vaikkapa luottamusmiehen hiukankin kyseenalaistettavissa oleva irtisanominen on uutisten pääaihe, lyödään välittömästi ”persettä penkkiin” ja käräjillä katsotaan, kuka on oikeassa. Puuntuottajan eduvalvojana MTK:sta tulee mielikuva, että se on viljalaarin viimeisessä nurkassa piileskelevä hiirulainen.

    Löytyisikö MTK:sta selkärangan tynkää tyrkätä prosessi liikkeelle? Asiaa voisi vauhdittaa vahingonkorvausvaatimuksella. Vaikkapa Luken äärimaltillisella vahinko-arviolla, esimerkiksi 10 vuoden ajalta eli 300-500 miljoonaa euroa.

    https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstuhot-miten-eteenpin

    Toiminta on ollut tahallista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sidosryhmien kantaa ei ole otettu huomioon (metsästyslain mukaan pitää ottaa huomioon) ja hirvitiheystavoitteiksi on asetettu yli 4 / 1000 ha tiheyksiä, jotka edellä esitetyn (Tapion määritelmä) mukaan johtavat kohtuuttomiin vahinkoihin ja ovat siten lainvastaisia.

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter Planter 17.10.2019, 20:55

    ”Vuoden takaiseen verrattuna ollaan kaatomäärissä jo 40% edellä.”

    Komeat prosentit, mutta katsotaan mitä niiden takana on, noin 1400 kaatoa enemmän kuin viime vuonna. Jos googlataan uutisia edellisiltä vuosilta aina on uutisoitu, että valkohäntäpeuroja on kaadettu ennätysmäärä. Tulee mielikuva, että homma on hallinnassaja määrä laskee, mutta nousee ja lujaa.

    ”Se, riittääkö porukalla virtaa teurastaa yli 60 000 valkohäntäpeuraa jahtikauden loppuun mennessä ,selviää vuodenvaihteen jälkeen.”

    60 000 ei riitä, ei mihinkään, ei yhtään mihinkään. Luken kanta-arviot perustuvat metsästäjiltä kerätyn tiedon käyttöön. Uskooko joku tosissaan, että se tieto olisi oikea tai alakantissa. Hirvikannan arvioinnin tiedonkeruu on paljon systemaattisempaa ja luotettavampaa. Luken arvio niissäkin ollut jatkuvasti 20 % alakantissa takaisinpäin laskennan perusteella. VHP kolaritkin kasvoivat noin 23% vuodesta 2017 vuoteen 2018, sekin antaa osviittaa kannan kasvunopeudesta.

    Jos oletetaan, että valkohäntäpeurojen kohdalla olisi sama virhe kuin hirvellä, niin oikeampi arvio kannan suuruudesta ennen viime kevään vasontaa olisi 1,2 x 111 500 = 133 800. Valkohäntäpeuran tuottavuus on suurempi kuin hirven. Hirvellä kanta kasvaa kevään vasonnassa 1,5 kertaiseksi. Jo pelkästää hirven tuottavuudella kesäkanta olisi yli 200 000, on erittäin todennäköistä, että niitä on nyt yli 200 000.

    Tänä syksynä pitäisi kaataa ainakin 100 000 valkohäntäpeuraa, että kannan kasvu saataisiin (ehkä) pysähtymään.

    Viittaan keskusteluketjun aloitukseen, syy tähän soppaan on riistahallinossa, ihan yksiselitteisesti. Tiedetty on mitä on tulossa ja lyöty lisää löylyä.

    2014:
    ”Lisääntymissyklin takia kanta saattaa olla kohta reippaassa kasvussa.”

    ”Liikennevahinkojen lisäksi muuta haittaa istutuslajista ei vaikuta olleen, arvio tutkija Kaarlo Nygrén. – Luonnolle ei ole pystytty osoittamaan mitään haittaa.”

    https://yle.fi/uutiset/3-7281721

    suorittava porras suorittava porras 17.10.2019, 21:30

    Vuonna 2014 Varsinais-Suomeen myönnettiin runsas 7000 pyyntilupaa , joista käytettiin 87%. Verotus tuolloin urosvoittoinen. Vuodesta 2015 alkaen verotus naarasvoittoinen ja tänä vuonna pyyntilupia runsas   17000.Aika näyttää taittuuko kannan kasvu.

    Valkohäntäpeurojen määrän arvioiminen on osoittautunut haastavaksi muille paitsi Planterille . Hän tuntuu tietävän tarkkaan otusten määrän jo nyt.  Metsästäjät ja riistaviranomaiset riittävällä varmuudella vasta kolmen vuoden kuluttua. Valitettavasti nykyistä parempaa keinoa kannan arvioimiseen ei löydy mistään maailmasta , joten sen kolme vuotta joudumme odottelemaan , jotta tiedämme oliko Planter arvauksineen oikeassa.

    sitolkka 17.10.2019, 21:37

    Oikea määrä lienee jotain välillä 200 000 – 300 000. Kannan kasvu taittuisi jos ammuttaisiin 120 000 eläintä.

    Remie 17.10.2019, 21:39

    Planter olet oikeassa, hämärässä ei kannata täällä autoilla jos ei ihan pakko ole. 10 km matkalla 40 Laukon kasvattia , se on ehdottomasti liikaa. Kyllä virkamiehet voisivat jalkautua eikä pelkästään tuijottaa ruutua. Suuri virhe oli kun vikanhaltioilta otettiin jalkautumis velvoite pois. Toinen hulluus on ilmoittamisvelvollisuus. Jos kaikki kansalaiset juoksisivat kunnantalon ilmoitustalulla katsomassa mitä tänään on tarjolla niin lattat olisivat puhki hyvin pikaisesti. Nyt ei kukaan ilman tietokonetta oleva saa mistään tietoa. Näitä henkilöitä on huikean paljon. Väärillä tiedoilla tehdään pitäviä päätöksiä joita ei kyetä purkamaan ei kovallakaan, on aivan järjetöntä. Monessa asiassa vaan päkötetään itsepintaisesti ja vahinkoa syntyy solkenaan. Pieni Suomi ei kestä kaikkea, lahjoituksia ulomailmaan ja hyvätekeiväisyydestä niistä huolehditaan, niin kuin Suomi nyt ketään todella apua tarvitsevaa kykenisi auttamaan. Sinne mene varat mutta nekin niille hyväosaisille.

    sitolkka 17.10.2019, 21:39

    Täytyy huomioida sekin, että vakiintuneen kannan ulkopuolella on paljon elukoita joista kukaan ei tiedä mitään.

    puunhalaaja 17.10.2019, 21:41

    Kummastuttaa tuo riistahallinnonkin arvosteleminen. Valkohäntien lupamäärät on reilusti tuplattu kahden viime vuoden aikana ja metsästystä on ohjattu kartoin ja tilastojen avulla vahinkoalueiden ympäristöön. Eläinten sukupuolirakennettakin ohjataan suositusten avulla vähemmän tuottavaan suuntaan. Mitä vielä pitäisi tehdä? Vaikutukset eivät valitettavasti näy hetkessä . Suunta on kuitenkin oikea.

    Urjalan sanomissa oli juttu, jonka mukaan metsästys on lähtenyt hyvin käyntiin. Saaliiksi saaduista aikuisista oli naaraita kaksi kolmasosaa, mikä on erinomaista. Juttu jatkui sitten lauseella: ”tällä vauhdilla verotus on jo yläkantissa.” Osaatko suorittava arvioida mitä tämä tarkoittaa. Onko olemassa jokin tavoitetaso jonka alle kanta ei saisi mennä? Jos on, niin mikä se taso on??

     

    Remie 17.10.2019, 21:51

    Kummallinen asia kun Lubiini tuo kaunis kukka josta ei ole haittaa kellekkään, on ollut suomessa 100 vuotta eikä ole levinnyt kaikkialle. Olen yrittänyt saada vähän kasvamaan mutta ei suostu ei millään. osaisiko joku neuvoa millä tuon kukan saisi kasvamaan. Toinen on Kurttulehtiruusu josta pidän , millään ei kasvatus onnistu , nuo pitäisi julistaa rauhoitetuiksi. Tuo  laukon peura on räjähtänyt käsiin syövät ensivuoden viljasadonkin , mitä me ihmiset syömme kun valkohäntäiset kisusankappaleet piselee meidän eväät, puun taimet jälkiruoaksi. Nuo pitäisi ainkain opettaa käymään VC:ssä lantaa ne pukkaa kuin lehmä.

    suorittava porras suorittava porras 17.10.2019, 22:02

    Paikalliset tietää oikean tason. Minä tavallisena rivimetsästäjänä ja muualla asuvana en . Riistaviranomaisten suositukset on kuitenkin otettu ilmeisen tosissaan .

    Katselin riistawebistä Varsinais-Suomen pyyntilupia ja niiden käyttöasteita viimeisen kymmenen vuoden ajalta . Vuodesta 2009 vuoteen 2011 lupamäärät laskivat ja niiden käyttöasteetkin aina 72%.iin asti. Käyttöasteet ovat liikkuneet 72-86 %:n välillä vuoteen 2017 saakka , jolloin päästiin 92%:iin. Vuoden 2018 tilanne ei vielä Webissä näy. Pyyntilupien määrä ylitti 10 000:n rajan ensimmäisen kerran vuonna 2017. Siihen saakka määrä oli pitkään hiukan yli 7 000:n pyyntiluvan lukemissa.

    Ilman riistahallinnon patisteluja pyyntilupia tuskin olisi haettu nykyisiä määriä puhumattakaan siitä , että niitä olisi käytetty näin tehokkaasti.

    sitolkka 17.10.2019, 22:19

    Peurat ovat hyviä lisääntymään. Kannattaa muistaa vanha tarina shakkilaudasta ja riisinjyvistä. Nauroi Kiinan keisarikin aikoinaan.

    puunhalaaja 17.10.2019, 22:40

    Kummallinen asia kun Lubiini tuo kaunis kukka josta ei ole haittaa kellekkään, on ollut suomessa 100 vuotta eikä ole levinnyt kaikkialle. Olen yrittänyt saada vähän kasvamaan mutta ei suostu ei millään. osaisiko joku neuvoa millä tuon kukan saisi kasvamaan. Toinen on Kurttulehtiruusu josta pidän , millään ei kasvatus onnistu , nuo pitäisi julistaa rauhoitetuiksi. 

    Remie, ymmärsinkö nyt oikein: Yrität saada Suomeen lisää lupiineja ja kurtturuusuja, ja haluat jopa rauhoittaa ne? Pystytkö avaamaan logiikkaasi vähän lisää?

    Paikalliset tietää oikean tason. Minä tavallisena rivimetsästäjänä ja muualla asuvana en . Riistaviranomaisten suositukset on kuitenkin otettu ilmeisen tosissaan .

    Minustakin näyttää siltä, että suositus onotettu tosissaan. Mutta et siis tiedä että olisi olemassa ainakaan mitään valtakunnallista tavoitetasoa?

     

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 212)
1 2 3 … 16 17 18 … 20 21 22