Keskustelut Metsänhoito Rauduksen kasvatus

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 205)
  • Rauduksen kasvatus

    Metsälehdessä oli taannoin juttu koivunkasvatuksesta joka minulta meni vähän ohi. Muistaakseni joku oli tutkinut koivun päätehakkuita ja tutkijan mielestä 50v koivikon päätehakkuussa tukki% jää 50, joka oli hänen mukansa liian vähän. Pitäisi kasvattaa pitenpään. Miten te olette kasvatelleet, minkä ikäisenä harvennukset ja avohakkuu. Paljon puuta ja tukki%

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuitupuun kohdalla puulajien hintaero on nyt pieni mutta jatkuuko tämä tilanne kun sellun teko vähenee? Entä kuusen tuhojen kesto muuttuvassa ilmastossa? Vaikeita valintoja…

    Visakallo Visakallo

    Koivun kohtalona on kautta aikain ollut sen hyvin voimakkaasti vaihteleva  kysyntä, ja sitä kautta hinta. Tällä hetkellä tulee lunta tupaan eucan vyörynä sellumarkkinoilla, sekä samanaikaisena energiapuun käytön vähentämisenä Suomessa. Myös koivutukin jalostus täällä Suomessa on edelleen vähentynyt. Toivottavasti ei sentään mentäisi takaisin aivan 1950-luvun ”valkean valheen” aikoihin!

    Visakallo Visakallo

    Minusta on tälläkään kertaa aivan turhaa yrittää leipoa koivun vihaajaa, sillä olen edelleen jatkanut koivun osuuden lisäämistä metsissäni. Uusimpien uudistusalojen johdosta lähestytään jo 30% osuutta kokonais-metsäpinta-alasta.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Rauduksen kasvatus, siis koivun on ollut pettymys. On pieniä hetkiä, jolloin sen hinnallinen kilpailukyky paranee. Aikanaan kaikki tukit olivat lähes saman hintaisia, sitten koivu putosi kyydistä. Terveen kuusikon tukkisaanto on erinomainen, viallisen koivikon taasen ei. Viikolla keskustelin suursahurin edustajan kanssa näistä asioista, niin kyllä täällä sahausmielessä kuusipuu on valtti.

    Euroopassa tulee pula kuusesta vääjäämättä, siksi esim. itävaltalaiset sahurit täältä sahoja ostavat. Kuluvana vuotena istutettiin n. 24 000 koivua ja vajaa 40 000 kuusta. Tulevana vuotena ainakin 12 000 koivua istutetaan, sillä ne olemme jo maksaneet taimitarhalle etukäteen. Viime vuonna kun ei meinannut taimia oikein saada. Kuusia jo maksettuja 20 000 ensivuodeksi ja toinen mokoma ostettava sitten vielä lisää. Maanmuokkaus käynnissä parasta aikaa kun sää suosii.

    Itse jatkan kuusikoiden istutusta ja viljelyä entiseen malliin. Luonto antaa sekaan mäntyjä koivuja. En laske Golf virran hiipumisen varaan, vaan uskon ilmaston lämpiämisestä huolimatta vielä rehevillä mailla kuusiuskovaisena jatkossakin hyvään lopputulokseen.

    jupesa

    Kuten kirjoitin; mm. korkotekijä on tärkeä . Muita asiaan vaikuttavia tekijöitäkin on. Uudistuskulut yksi. Tricoa eikä varsinkaan sähköaitaa ei tarvita joka paikassa. Polttopuuna koivu on paras. Sekin vaikuttaa joskus kantohintaan. Juurikääpäalueilla kuuselle uudistaminen on erityisen riskialtista.  Tulevaisuudesta ei tiedä kukaan ; ehkä koivu saa taas joskus arvonylennyksen  tai sitten ei . Yhteen aikaan suosittiin männylle uudistamista ja vähän pieleen meni sekin ennakkokaavailu. Reheville maille uudistetut männiköt ei olleet paras vaihtoehto.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Ei ole Tricoa ruiskuteltu, eikä sähköaitoja rakenneltu.  Myöskään mäntyjä emme käytännössä istuta, vain siemenestä kone tai käsikylvönä. Hyvin on aika kulunut muissa metsänhoidollisissa töissä, joiden tuotto uskoakseni parempi kuin edellä mainituissa puuhasteluissa. No sitten hirvet ottavat laadusta osansa, mutta ei isomman luokan metsänkasvattajan aika kaikkeen riitä. Vieraalla taasen ei kannata taasen niitä hommia tietättää. Tilakaupan hinta on se tekijä, mikä pitkälti kannattavuuden ratkaisee. Jos kovin ylihintaisen kaupan teet, niin silloin tuottoprosentti jää matalaksi kasvatat mitä hyvänsä.

    140ärrä

    Itse olen uudistusvaiheessa valinnut puulajit sen mukaan, minkä parhaiten kyseiselle paikalle arvelee sopivan, ei niinkään joskus kymmenien vuosien päässä odottavan hintakehityksen arvailun perusteella. Parempi kasvu paikannee mahdollista huonompaa hintaa. Tricoa on ruiskuteltu ja ruiskutellaan jatkossakin, mutta vain omana työnä.

    kmo kmo

    Pohjoispuolella tieura ja raja. Sähköyhtiö tuota linjan pohjaa aina välillä raivannut, jotain kantovesaa aina jossain. Lähinnä tuo raudus kiinnostaisi jos saisi taimikon kanssa samaan aikaan ensiharvennukseen. Hirviä tietysti riittää mutta Tricot saisi aika pienellä vaivalla levitettyä. Katsotaan nyt milloin lähtee linja päältä.

    Gla Gla

    Jätä 5 m väliä taimikkoon ja loppuosa istutukseen, ellei luontaisia ole. Lähempänä ei mikään kasva.

     

    Gla Gla

    Täältä mallia reunametsän vaikutuksesta:

    Lähinnä isompia olevan kuusen kasvu hyytyi tuohon, taisin ottaa sen pari vuotta sitten pois. Jäi isompien puiden alle.

     

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 205)