Täydennysistutusta tulee herkästi tehtyä liian pieneen aukkoon. Kuvan kohteen taimikko oli istutuksen ajankohtana n. 10 vuotiasta / 4 metristä. Seitsemän vuotta myöhemmin pienimmän taimen pituus on 1 m ja pisimmän 2 m. Etäisyydet kahden metrin välein alkaen alkuperäisestä taimikosta. Pääkuvassa vasemmalla on ajoura ja kuvioraja.
Täydennettäessä tuntui aivan luontevalta aloittaa istutus 2 metrin päästä. Virhe, koska hyvän kasvun vauhtiin alkuperäinen päässyt kuusikko valtasi tilan.
Ymmärsinkö oikein että täydensit 10 vuotiasta taimikkoa ? Varmaan varjostusta on jo niin paljon että kasvu kärsii.
Minä lannoitan tuon näköiset kuusikot boorilla.
Kuva on vastaus Jätkän kanssa käymääni keskusteluun puupeltokuvani yhteydessä:
Jätkä: ”Kuusikkoa voisin täydentää rotutaimilla, eikä siinä haittaa muutaman metrin pituuserokaan – kuusikossa.”
Gla: ”Muutaman metrin kuusi vie suuren alan, kun on päässyt nopean kasvun vauhtiin. Viereen laitettu taimi jää jalkoihin ja kasvu hidastuu. Eli jos neljän metrin taimen viereen laittaa täydennystaimen, ainakin neljä metriä pitää olla väliä, mielummin enemmänkin.”
Jätkä: ”Pöpinäsi neljän metrin etäosyydestä on aivan perseestä revittyä. En ymmärrä perusteitasi, oletko koskaan täydennysistuttanut?”
Puupeltokuvassani ei tätä taustaa vasten ollut tilaa täydennykselle, mutta tämän kuvan kuviolla tilaa monin paikoin oli. Niissä kohdissa täydennystaimet kasvaa hienosti, kunhan etäisyyttä alkuperäiseen puustoon on reilusti. Reunametsäilmiö toimii siis jo tässä kehitysvaiheessa ainakin kuusella. Mänty ja koivu valopuina haittaa vähemmän.
Tässä kuvassa kolme saman ikäistä kuusiveljestä näyttää yksiselitteisesti, miten tuo etäisyys kasvuun vaikuttaa.
Ennen oli sääntö, että yli 3 m pituisten taimien välisiin pikkuaukkoihin ei enää kannattanut täydennystaimia istuttaa.
Mutta voi niitä kuusen taimia toki istututtaakin , jos alkuperäinen taimikko on hyvin harvaa. Ja silloin vähimm. etäisyys suunnilleen viereisten taimien pituus. Sopiva täsmälannoitus pikkutaimille esim. turvemailla voi joskus olla paikallaan niin kasvavat paremmin pituutta alkuun.
Jos haluaa täydentää melkein tukkikokoista metsää , on syytä ensin poistaa ylispuut. Oikea täydennysvaihe on se, että täydennetään taimikkoa, josta uudistusvaiheessa on leivottu kaikki etukasvuiset maahan.
Jos taasen haluaa olla täysin ymmärtämätön, taikka vain ymmärtää kaiken väärin, niin se lienee oma moka.
Kun karsii oksia isommista kuusen taimista, niin tulee tilaa.
Nyt on kyllä niin Jätkän kuin Kurjenkin kommentit hiukan kyseenalaista höpinää. Gla on aivan oikean havainnon tehnyt ja juuri noin päätteli minullekkin Metsäkeskuksen mies aikanaan kun kävi Metsäsuunnitelmaa vielä siihen aikaan paikanpäälläkin tarkistamassa. Totesi vain että aukkoinen mutta ei toimenpiteiden tarvetta. Yrittelin sitten viritellä milloin hybridihaapaa ja koivuja kasvuun mutta eihän nykysorkallismäärillä ne säilyneet vaan kaikki tuhoutui.
Gla on tehnyt loistavan havainnon. Isompi puu liian lähellä rajoittaa taimen kehitystä. Tämä tapahtuu ,vaikka kyseessä on sama puulaji. Tilanne korostuu ,jos siinä lähellä kasvaa nopeampikasvuinen puulaji. Ilmeisesti koivun vaikutuksilta halutaan ummistaa silmät. Yksi koivu neljän kuusen keskellä pudottaa kuusten kasvun viides- kymmenesosaan normaalista ja kasvu pysähtyy lopulta kokonaan.
Tänäänäänkin tein alaharvennusta sekametsään ,jossa kuuset jä männyt olivat keskimäärin yli 500 litraisia ,mutta kahden – kahden ja puolen metrin etäisyydellä tukkikoivusta vain 40-100 litraa tilavuudeltaan. Tähän tilaan metsä oli saanut kehittyä kirveen koskematta . Jo/vasta neljän metrin päässä koivusta kuusten kasvu oli normaali. Kuusten tai mäntyjen kasvaminen keskenään onnistui mainiosti jopa kahden metrin välein. Harvensin useita 5-6 puun ryhmiä ,joissa puiden keskitilavuus oli 500 litraa ja kouran sai nipinnapin solutettua niiden väliin.
”Jos taasen haluaa olla täysin ymmärtämätön, taikka vain ymmärtää kaiken väärin, niin se lienee oma moka.”
Ok. Olen esittänyt kysymyksiä, joihin en ole saanut vastauksia. Oma moka. Enää en viitsi kysyä, liittyykö lähes tukkipuukokoiset tai uudistusvaiheessa etukasvuiset jollain tavalla kuviini.
Oksia karsimalla en minäkään puille tilaa tee.
Kerrankin olen suunnilleen samaa mieltä suorittavan kanssa. Ihan sellaisenaan en silti niele valopuun kasvua jarruttavan vaikutusen suuruutta. Monesti luontaiset kuuset syntyy lähelle koivua, syytä en tiedä. Nuokin 40-100 litraiset voivat olla myöhemmin syntyneitä luontaisia.
Olen tehnyt samat havainnot kasvueroista istutetuissa kuusikoissakin ja todennut moneen otteeseen ,että etukasvuista koivua ei tule jättää kolmea metriä lähemmäs havupuun taimia. Siksi kannatan totaaliraivausta varhaisperkauksessakin ,jotta etukasvuisuutta ei kehity ja havupuuntaimet voivat kehittyä normaslisti. Lehtipuu ehtii kisaan myöhemminkin .
Oksasahan kanssa tarvitsisi muutenkin, kuin tehdä tilaa piemmille kasvulilaa, katsella oksaa pukkaavia turistuneita kuusia niin rungon osalta kuin latvankin, sillä monissa latvoissa näkyy olevan jonkinlaista häiriöitä ja siksi varmasti on ollut alempanakin rungossa ja sahailla pois poikaoksia ja korjata latvoja.
Sama havainto itselläni kuin suorittavalla. Koivu vaatii runsaasti tilaa. Tuohon kolmeen metriin löisin vielä metrin lisää.
Noiden kuusten latvaan ei enää millään ylety ja täytyy toivoa, että ensiharvennuksessa lähtee vialliset yksilöt.
Suorittavan ajatus 3 m etäisyydestä on ihan hyvä, kun puhutaan yksittäisistä etukasvuisista puista. Kaksijaksoisessa tilanne on erilainen. Mutta en vielä niele sitä, että yksi koivu supistaa 500 litran kasvun 40-100 litraan. Taimikossa voi olla ollut reikä, johon koivu on jätetty ja sen viereen tullut luontaisia kuusia.
Noin se on jopa todennäköistä.
Onko kenelläkään männylle ohjeita vastaavassa tilanteessa ?
Mäntytaimikko nyt n. 3m. Ei siementäviä puita jäljellä, mutta osin vajaatuottoinen ylispuiden hakemisen jälkeen edellisellä omistajalla.
Pohja on MT/VT ja helppoa istuttaa ja vaikka jollain varrellisella pöyhiä laikkuja jos siemenestä. Vaiko paakulla ?
Hirviä ei pahasti alueella.
Jos välttämättä haluaa täydennystä, niin laittaisin isoimpiin aukkokohtiin jalostettuja mä-taimia ja vaikka lisälannotusta vähän jokaiselle taimelle . Sillä tyylillä ne ehtii jossain vaiheessa ottaa kiinni luont. syntyneet taimet.
Pitää vaan hyväksyä tietty harvuus isompien ja pienempien välillä. Puustosta tulee erirakenteinen, mutta yläharvennuksilla sitä voi tasoitella.
Kyllä 3 metrin männyntaimikossa männyllä täydentäminen on menetettyä.Jos olisi ravinteikkaampia notkelmia,kuusella kyllä.
Se riippuu mm. pikkuaukon koosta. Kylvin kerran mä-siemeniä pieniin aukkopaikkoihin , kun norm.luont. syntynyt taimikko oli 2-3 m pitkää ja hyvin ehtivät mukaan ensiharvennuskokoon kylvöksetkin.
Itse koitan raivausvaiheessa arvioida seuraavan harvennuskerran ajankohtaa. Isompaa puustoa voi silloin yrittää raivata harvempaan kuin pienempää, jolloin kaikki ovat samaan aikaan harvennustiheydessä.
Voi olla enemmän teoriaa, mutta tuohon silti pyrin.