› Keskustelut › Metsänhoito › Riista-aita

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 83)
1 2 3 4 5 6 7 8 9

  • Riista-aita

    Sent on: 5.3.2017, 10:34

    Merkitty: 

    Etsin tietoja riista-aitojen kustannuksista. Rautakaupassa riista-aita maksaa noin 100 euroa/50 m ja tolpat alkaen 5 euroa kappale. Näillä kahden hehtaarin taimikon aitaaminen maksaisi noin 2000 euroa eli 1000 euroa per ha. Aitaa voi siirtää ja se lienee melko huoltovapaa, joten kustannus ei ole ihan mahdoton, varsinkin jos saisi metsästäjät pystytystalkoisiin.

    Valtion talousarvioesityksestä ei ilmene, miltä momentilta tienvarsien riista-aidat kustannetaan, mutta veikkaan että ne sisältyvät momenttiin ”liikenneverkko” eli liikenneväylien rakentamiseen ja kunnossapitoon. Aidan hinta on pystytettynä 10000-20000 euroa kilometriltä.

    Valtion budjettiesityksessä riistanhoitomaksuilla kustannetaan Suomen Riistakeskuksen toiminta ja hirvieläinten kaatoluvista kertyväksi arvioitu raha on 3,4 miljoonaa tälle vuodelle (taulukko). Olisi mielenkiintoista tietää mitä ’hirvieläinkantojen hoito’ sisältää. Tuolla summalla saisi riista-aidat muutamalle kymmenelle kilometrille valtatietä tai 1 prosentille vuotuisista uudistusaloista, eli pieniksi jäisivät saavutukset, niin että ehkä ne käytetään jotenkin järkevämmin?

    Määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa):

    Vahinkojen korvaukset 1,2; Vahinkojen estämistoimenpiteet 0,3; Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus 0,85; Riistavahinkorekisteri 0,15; Hirvieläinkantojen hoito 0,9; Yhteensä 3,4.

     

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 8.3.2017, 11:20

    Riittää niitä hirviä tarhattavaksi vaikkapa ruokkimalla. Metsähallituksen metsiähän on ympäri Suomen. Ensin sinne ,jos ei yksityisiä halukkaita ole tarpeeksi.   100 päätä / 1000 ha ruokinta-alue.   N. 400 ruokinta-aluetta kattaisi koko  Suomen, kun lasketaan, että muualle jäisi ~ 1 hirvi / 1000 ha tiheyteen.

    Tuliskohan edullisemmaksi, kuin nykyiset vuosittaiset taimikko – ja laatutappiot on ?   N. 100 milj./v säästöt . Taitaisi tulla.

     

    wanhajätkä 8.3.2017, 12:00

    Ei se aidan teko niin mahdotonta ole. Mulla oli kaks aitausta, toinen 25 ja toinen 40 ha. Verkkorullat odottaa varastossa uusiokäyttöä. Aitaukset oli tehty ajohärille nuoriin metsiin.osa ojitettua rämettä. Pidin siellä sulankauden noin 4 poroa/10ha. Tottakai ne sinne ruokittiin ja laitumeksi hoidettua peltoa osaksi.

    On se paskapuhetta että poro on haitaksi metsätaloudelle. Hyvin maasto kesti sen 20 vuotta. Päinvastoin. Ohutturpeiset, n. 20-30 kunttakerros, rämeet muuttuivat kangasmaastoksi. toki ojitus kunnossa. Kesäaikaan kuivilla keleillä koparat jauhoivat sen turpeen ja puolukka alkoikin rehottaa. Kaippa ne vähän lannoittikin. Minkäänlaisia vaurioita ei metsälle tullut eikä ollut raivaustarvettakaan. AJ vois perustella tuota viittausta poroihin ihan tutkijan näkökulmasta. Minusta saat vastaväittelijän uutukaiseen tohtorin hattuusi. Kyllähän ne laitumet kuluu ja jäkälä menee parempiin suihin mutta ei se metsää haittaa. Kasvukausi pitenee kun routa sulaa aikasemmin.

    Hirvet onkin ihan toinen juttu. Olen jo hiissannu kulkiessani niitä 180 korkeita verkkorullia eteläsavon palstalle. Siirtoaitaa tekee helposti liki kilometrin päivässä kahteenpekkaan. Mönkkärin perässä on kärry johon kipataan rulla pystyyn akselilleen pyörimään. hiljaa ajellaan ja toinen sitoo narulla puihin narulla aukon laitaan. Siinäpä olkoon sen  viis kymmenen vuotta ja harvennuksen yhteydessä kelataan pois.

    Minun ei tartte miettiä puulajeja hirvieläinten takia. Verkkoa riittää kyllä.

    Ei siellä hirvet juhli. Syököön vaan sen kenkkumaisen naapurin taimikot.

    Tämä ei sitte oo mikään trolli.

    Puuki 8.3.2017, 12:56

    Sama ajatus on ollut itsellänikin mielessä tuosta aitaamisesta. Esim. 3mm Betoniverkko kestää ulkoilmassa vuosikausia. Siihen lisäksi jotakin  hajustetta ja taimikon varhaishoito tietysti tehtynä. Ei ne hirvet väkisin tunge sen verkon läpi. Varsinkaan jos ruokapaikkoja järjestetään muualle. Eikä maksa paljon verrattuna panssariaitaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2017, 13:18

    Puhunkin aloituksessani rautakaupan riista-aidasta enkä panssariaidasta. Riista-aita lienee vastaava tuote kuin mitä valtio pystyttää teiden varsille. Se olisi kierrätettävänä ehkä kustannustehokas vaihtoehto niihin tilanteisiin, joissa paikallinen metsästysseura ei ole tehtävänsä tasalla.

    AJ vastaa kysymykseen porojen vaikutuksesta, että en muistaakseni olekaan väittänyt porojen olevan haitaksi metsätaloudelle vaan jäkälikköjen ylilaiduntaminen on haitta porotaloudelle itselleen. Jos kuitenkin Lapissa haluaisi kasvattaa koivua, luulisin sen olevan vaikeaa, sen verran kasvitonta poronhoitoalueen ns. kenttäkerros on. Tällä lienee monimutkaiset vaikutukset ekosysteemeihin.

     

    helge6 8.3.2017, 13:34

    Juuri niin puuki, jos sitten joku muu esim. Metsähallitus. Saattaa olla laskettu muutaman kerran ja jos sinne viivan alle jotain alkaa jäädä, niin maa on täynnä hirviaitauksia. Entäs 100 hirveä/1000 ha. Jos täällä panikoidaan 3/1000 ha hirvikannalla, niin eiköhän siinä puut syötäis jo juurineen. Ruokinnasta huolimatta.

    Joten jeesin sähköaita muutaman taimikon ympärille kuulostaa kyllä erittäin toteutettavalta asialta.

    Planter Planter 8.3.2017, 13:34

    Tällainenkin vaihtoehto on. Valmistettu UV-kestävästä polypropeeni-muovista. 1,8m korkea, 100m rulla painaa vain 15kg.

     

    http://www.taimipuoti.fi/WebRoot/vilkasfi02/Shops/2015042701/553D/58D8/AAFB/9E47/A7A7/0A28/1010/795A/image104.jpg

    wanhajätkä 8.3.2017, 14:34

    Uusi hyvä teräsverkko on reilun euro metrille….halvempiakin löytyy.

    Planter Planter 8.3.2017, 14:43

    Onhan teräsverkko vahvempi ja halvempi.  Ajattelin vaan Annelia raahaamassa ja pyörittämässä 100  kilon teräsverkkorullaa pöheikössä…aika sadistista. 15kg muoviverkko on inhimillisempi.

    Kuvan muoviverkko maksaa 2,25€ /metri / ALV 0

     

    Puuki 8.3.2017, 15:04

    ” Juuri niin puuki, jos sitten joku muu esim. Metsähallitus. Saattaa olla laskettu muutaman kerran ja jos sinne viivan alle jotain alkaa jäädä, niin maa on täynnä hirviaitauksia. Entäs 100 hirveä/1000 ha. ”

    Se on päättäjistä kiinni tuokin asia. Metsähallituksellahan on  talouden mittareilla huonosti tuottavia velvoitteita muitakin olemassa  nykyisinkin.

    Parempi olisi tosiaan hirvikannan laskeminen sopivaksi metsänkasvatuksen ja liikenteen kannalta  , kuin haittojen estäminen muilla vähän kalliimmiksi tulevilla keinoilla,kuten esim. aitaamisella. Mutta koska se kuulostaa olevan ”unmöglicht”, niin muita keinoja sopii miettiä metsästyksen ohelle.

    Puun käytön lisäämistarve jo lähitulevaisuudessa vaikuttaa varmasti hirvipolitiikkaankin jollain tapaa. Useimmiten mo:t joutuu ensin maksumiehiksi, tavalla tai toisella, metsäteollisuuden toiminnan kannattavuuden parantamisessa. Tässä hirvivahinkojen rajoittamisessa  kannattaisi varmaan metsästäjienkin pyrkiä tekemään yhteistyötä mo:en kanssa.

    MaalaisSeppo 8.3.2017, 15:09

    Komea aita. Lisämausteeksi sähköpaimen, niin eiköhän toimi. Hirvestysaikana siihen voisi lisätä katiskamaisen nielun, niin hirvimiehet pääsisivät helpolla ja maanomistaja saisi monta hirvipaistia.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 83)
1 2 3 4 5 6 7 8 9