Keskustelut Metsänhoito Riistakeskuksen neuvot

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 90)
  • Riistakeskuksen neuvot

    Merkitty: 

    Metsävahinkoihin esitetään ratkaisuksi hirvieläimille sopivan ravinnon lisäämistä metsätaloudessa sen sijaan, että hirvikantaa pienennettäisiin metsätuhojen vähentämiseksi. Juttu väittää myös, että pihlajan, pajun ja koivun kaltaisen ”rehun” lisääminen mäntytaimikoihin pienentää tuhoriskiä ja että ”lehtiainesta sisältävässä mäntytaimikossa hirvien laidunnus ei aiheuta vahinkoja”.

    Keskustelua aiheesta ollee syytä käydä myös itse asianomistajien kesken.

  • suorittava porras

    Olen kovasti ihmetellyt , miksi yksi ja toinen taho neuvoo jättämään ylimääräistä salaattia männyntaimikoihin . Ei edes haluta tutkia ja verrata keskenään salaattiosaston ja ajoissa hoidetun tamikon selviytymistä hirvien paineessa.

    Huonokuntoinen männyntaimi on aina hirvelle mieluinen johtuipa se kunnonalenema liian ahtaista kasvuoloista tai kovin karusta maaperästä.     Paikan nimessä vilahtava sana rauta on myös monesti osoittautunut vihjeeksi kohonneesta hirvituhoriskistä. Noilla alueilla hirvien syönnöksiä löytyy jopa puhtaaksi peratuista taimikoista. Siellä Trico voi puolustaa paikkaansa.

    Syyspuolella ja muutama vuosi liian myöhään perattu männyntaimikko saattaa kiinnostaa hirviä erityisesti. Parempi raivailla syksyisin kuusikoita ja jos syötävää halutaan välttämättä jättää taimikkoon , se on paikka , jossa kasvaa kuusta tai männikkö ,jonka latvakasvaimet ovat jo hirvien ulottumattomissa.

    Kovaa tuntuu olevan kritiikki Metsästäjälehteä kohtaan ja keskustelussa olevassa tapauksessa ihan aiheesta ainakin taimikoista puhuttaessa.

    Punkkihomma herättää kuitenkin vähän poikkeavia ajatuksia. Pienpedot ja jänikset eivät kelpaa tietylle tutkijalle punkkien levittäjiksi vaikka hän toteaa ,että asiaa ei ole edes tutkittu. Kannattaisi tutkia , jotta kaikki mahdollisuudet tulisi käytyä läpi mitään tutkintalinjaa pois sulkematta ennen aikojaan.

    A.Jalkanen

    Kjellanderin & Wikströmin julkaisusta.

    Supikoiria ja jäniseläimiä on tutkittu jonkin verran; tutkimuksia on mainittu em. julkaisun kirjallisuusluettelossa. Tieto on toki vajavaista. Supikoiran ja jänisten vaikutus riippuu niiden määristä suhteessa muihin juuri siinä eliöyhteisössä tarjolla oleviin nisäkkäisiin. Niiden vaikutusta rajoittaa mm. se että ainakin yksi kolmesta meillä esiintyvästä borreliabakteerilaji on erikoistunut lintuihin.

    Julkaisun ansioksi on luettava, että punkkiriskiin vaikuttavia tekijöitä on purettu erittäin ansiokkaasti osiin. Lopuksi on kokeiltu mitä eri eläinryhmien määrien muuttaminen vaikuttaisi tautia kantavien punkkien määrään Uudellamaalla.

    Huono asettelu johtuu siitä että kopioin tekstin Google Kääntäjästä, ja jos jotain on ymmärretty väärin, se johtuu huonosta ruotsin kielen osaamisesta.

    Avaintulokset:

    1. Jänisten ja supikoirien määrän puolittamisella on
    suurempi vaikutus borreliaa kantavien punkkien määrään
    Uudellamaalla kuin kaikkien metsäkauriiden,
    valkohäntäpeurojen ja hirvien hävittämisellä.
    
    2. Uudellamaalla on väärin korostaa peuroja tautia
    kantavien punkkien pääselittäjäksi. Peurojen runsaus
    voitaisiin kaksinkertaistaa, jos punkkien pienten ja
    keskikokoisten isäntien määrää alennettaisiin,
    ja silti kaikkien vaiheiden punkkien määrä vähenisi.
    
    3. Samaan aikaan borreliabakteeria kantavien punkkien
    määrä putoaisi nollaan, koska ei olisi isäntäeläimiä,
    jotka voisivat siirtää bakteerit niihin.

    Tulos 1. Se päätelmä että supikoirilla ja jäniksensukuisilla on vaikutusta, on varmaan oikean suuntainen Uudellamaalla, jossa niiden kannat ovat runsaat. Toimintaohje: ilves kannattaisi rauhoittaa Etelä-Suomessa kokonaan tai lähes kokonaan, koska se käyttää ravintonaan jäniseläimiä ja lisäksi tappaa reviiriltään supikoiria. Kotieläintilojen läheisyydestä ilvestä voisi poistaa tehostetusti. Runsaana esiintyessään ilves rajoittaisi pienten hirvieläinten kannan kasvua.

    Tulos 2. Kauriiden määrää ei kannata mennä lisäämään, kun niistä on kaikenlaista muutakin haittaa kuin punkkien tuotanto. (Hypoteesi jota ei olla vielä testattu: jos halutaan rajoittaa tehokkaasti punkkien pieniä isäntäeläimiä, kannattaa rauhoittaa ilveksen lisäksi myös kettu ja näätä.)

    Tulos 3. Taudinkantajapunkkien määrä ei putoaisi nollaan, vaikka supikoiran ja jänisten määrä saataisiin selkeästi alemmaksi: jäljelle jäisivät silti kauriiden tuottamat punkit, ja nämä punkit saisivat edelleen linnuista ja myyristä mukaansa tauteja.

    https://www.novia.fi/fui/novias-publikationsserie/serie-r-rapporter

    Välmående av vilt -raportin voi ladata Novian sivuilta ja lukaista ihan itse!

    isaskar keturi

    Siis tähän vielä huomio, että pelkästään ruokapöydän kattaus ei vaikuta siihen, mihin ne hirvituhot tulevat. Paikka itsessään on merkityksellinen – etäisyys muista häiriöstä, kuten asutuksesta ja liikenteestä sekä hirvet tuntuvat suosivan tietynlaisia paikkoja oleilussaan. Oman kokemuksen mukaan hiukan kumpuileva maasto, jossa hyviä makuupaikkoja hiukan muuta ympäristöä ylempänä yhdistettynä kosteisiin notkoihin tuntuvat olevan mieluisia oleskelupaikkoja, vaikka ruokatarjonta ei olisi parhaasta päästä. Onko muilla havaintoja maasto-olosuhteiden vaikutuksesta. Tästähän olisi apua torjunnan kohdentamisessa.

    Metsuri motokuski

    Minusta kannattaa miettiä kenen intressissä riistakeskus julkaisi kyseisen kirjoituksen. Tietenkin riistakeskus ajaa riistahoidon ja metsästäjien asiaa. Jos he katsovat että joku heidän masinoima hoitotapa sopii riistalle niin varmaan näin on. Eihän se sitä tarkoita että siitä pitäisi tulla valtakunnan tapa hoitaa taimikoita. Minusta tällaiset kirjoitukset kannattaa jättää enemmänkin etujärjestön puheenvuoroksi. Kyllähän ammattiliitotkin suoltavat täytä skeidaa välillä Samoin kuin työnantaja järjestötkin. Eikä niistä kukaan yöuniaan menetä.

    Gla

    Sorkka-hankkeessa on mukana viranomais- ja muita julkisia, valtion rahoittamia tahoja. Silloin on lupa odottaa tietojen käsittelyä muustakin kuin metsästysharrastuksen näkökulmasta.

    Myös Metsästäjä-lehti on viranomaistehtäviä hoitavan organisaation tuote, joten yksipuolinen edunvalvonta ei ole hyväksyttävä tapa toimia.

    Lehdessä usein kirjoitetaan mrtsästyksen hyväksyttävyyden merkityksestä. Heikoilla jäillä kulkevat.

    Nostokoukku

    Eikö metsästys ja riistanhoito kaikkine variaatioineen, esim. vieraslajien pyynti, ole hyväksyttävää toimintaa?

    Gla

    Ei kaikkien mielestä. Joidenkin mielestä eläimiä ei saa tappaa.

    isaskar keturi

    ”Ei kaikkien mielestä. Joidenkin mielestä eläimiä ei saa tappaa.” Varsinkaan luonnonvaraisia eläimiä. Ja karjan kasvatus on epäeettistä ja syödä saisi vain riistaa, koska se on ekologista ja eettisesti hyväksyttävämpää, koska eläimet saavat toteuttaa luontaisia tarpeitaan vapaasti… niinpä niin…

    Metsuri motokuski

    Niin. Ei kaikkien mielestä saisi puitakaan kaataa ja siitä huolimatta niitä kaadetaan.  Riistakeskuksen tehtävä on lähinnä valvoa metsästystä ja riistakantojen kestävää käyttöä.  Käsittääkseni heidän tehtäviinsä ei kuulu metsänhoitoon liittyvät tehtävät. Niitä varten on ihan omat viranomaiset.  Eikä se tarkoita sitä etteikö riistaviranomaiset voisi kertoa metsänhoidosta riistan hoitoon liittyen. Se on sitten eri asia kuinka se soveltuu kunkin henkilön omiin näkemyksiin. Ainahan sitä voi kuitenkin esittää.

    Gla

    Nyt kuitenkin esitetään metsätalouden ja riistakantojen yhteensovitusta.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 90)