› Keskustelut › Puukauppa › Riittävä litrakoko ensiharvennuksessa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 63)
1 2 3 … 5 6 7

  • Riittävä litrakoko ensiharvennuksessa

    Sent on: 14.9.2016, 14:11

    Motomiehet ja ostomiehetkin purnaavat liian pienikokoiseta puustosta.Mikähän olisi sitten riittävä litrakoko ensiharvennuspuulle?Tarkoitan win-win-tiannetta,jossa mototyö on mielekästä ja puunmyyjä saa hakkuutuloja.(kaksi harvennuskertaa).Mitähän se olisi RK-mittana?

    Tekijä
    tamperelainen tamperelainen
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • suorittava porras suorittava porras 22.9.2016, 21:22

    No , miten sen nyt ottaa . 30 vuotta olen puita kannosta irrotellut ja viimeiset 20 vuotta päätoimisesti päivittäin . Runkoja käsittelen päivittäin 500-1000 . On tainnut muutama kuvakin aiheesta lipsahtaa raadin ihmeteltäväksi . Eli kokemus ei rajoitu ihan yhteen tai kahteen puuhun palstan reunassa . Ensimmäinen asia puun irrotessa kannosta on tarkistaa , onko tyvessä lahoa .

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 22.9.2016, 21:40

    En väheksy ollenkaan kokemustasi puiden kannosta irroittelijana, mutta tuolla menetelmällä ei kyllä vielä voi tehdä johtopäätöstä että paripuun jättöpuu on aina laho. Satun vain tietämään että, ainakaan männyllä, tukkikokoisen selkeän haarankaan katkaisu ei välttämättä tee puusta lahoa (otos1puu).
    Minä kyllä tarkastelen asiaa nimenomaan näkökulmasta mänty, kuusi lienee vielä arempi pystylaholle. Olisi mielenkiintoista jos joku tietäisi onko asiasta ihan tutkimustietoakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras suorittava porras 22.9.2016, 22:06

    Oli ehkä väärin käyttää sanaa aina . Parempi ilmaus on todennäköisemmin .
    Koivun kohdalla kantovesoista kasvaneet puut ovat usein lahoja . Sama on edessä , jos isokokoisemmasta koivuryhmästä jätetään yksi puu kasvamaan . Kuusi on myös hyvin herkkä vaurioille ja sen myötä laholle .

    Toisissaan kiinni olevien runkojen erottaminen aiheuttaa aina
    vaurioita . Paripuiden oksisto on lisäksi toispuoleinen . Tämä nostaa tuuli- ja lumituhojen riskiä sekä kuusella että männyllä . Monesti oksistoltaan toispuoleinen puu kaatuessaan vahingoittaa tai kaataa myös muita lähellään olevia puita .
    Näistä syistä ei ole järkevää jättää toisissaan kiinni olevista rungoista yhtään pystyyn ….tai sitten on jätettävä kaikki .

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 22.9.2016, 23:05

    Tuossa oli jo paremminkin järkeen käyviä perusteluja. No sen tiesin jo ennestään että koivu lahoaa tuossa tilanteessa hyvin herkästi ja haarapuu tilanteessa varmasti.
    Kuusi on tosiaan herkempi laholle. Toki olen sellaisenkin kuusen kaatanut, jonka vieressä oli lähes täysin lahonnut 10 sm paksuinen latva. Latvassa oli 40 sm lahoa ja pihkoittumaa, siitä alaspäin ihan normaali kuusi, joka oli vahvistunut kovasti, vaurion jälkeen.

    Männyn kasvattajana minua kiinnostaa tuo asia erityisesti männyllä. Onkohan tuota tutkittu?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    rame 23.9.2016, 06:58

    Tällähetkellä menossa ”taimikonhoito” jossa ainespuuta kerätään riukuuntuneissa kuvioissa parhaimmillaan 10m/puu.

    Haarapuut kaatuu ensimmäisinä jos mahdollista.

    Koivun tasavertaisissa paripuissa jätetään molemmat kasvamaan.
    Koivuryhmissä ”notkuvat” kaatoon, selkeästi vahvin jätetään kasvamaan; jos pensas kaikki nurin.

    Mänty- ja kuusiryhmiä (ei suoranaisesti kiinni toisisissaan olevia) pakko harventaa maltilla, poisto huonommasta päästä; latvusta kyllä vielä löytyy jatkoa ajatellen.
    Toisissaan kiinni olevien häviäjät kaatoon.

    Se vielä piti sanomani että ennakkoraivaus oli tehty ennakkoon.

    suorittava porras suorittava porras 24.9.2016, 18:29

    #”Tuosta 3000 kpl/ha tiheydestä, josta joku kertoi aiemmin :
    Niiden etu voi olla se, ettei ennakkoraivaustarvetta ole.”#

    Liiasta , suosituksista pikkeavasta tiheydestä on vain harmia . Puut kehittyvät hitaasti ja kehittymätön juuristo ei pysty pitämään puita pystyssä harvennuksen jälkeen . Kaiken lisäksi suuri osa poistettavien puiden kuutiosisällöstä jää ohueen , mutta pitkään latvukseen .

    Liian ohut runko on myös ongelma konekorjuussa . Se ei kestä käsittelyä ja pirstoutuu helposti . Tiheässä mutkaisiksi kasvaneet rungot leikkautuvat helposti karsintaterissä eikä niistä saada välttämättä pölkkyäkään pinoon .

    Oma lukunsa on myös käsiteltävien runkojen suuri määrä . Korjuuvauriot aiheutuvat pääosin liian tiheyden aiheuttamista ahtaista työskentelyolosuhteista .
    Vähemmän keskusteltu asia on puolestaan , että rungon käsittelyaika on lähes sama , oli kourassa isompi (100 l ) tai pienempi (15 l) runko .

    Hyvin usein on käynyt niin , että ”keppien” keräily on hidastanut hakkuuta merkittävästi . Samankokoisen (esim. 1 ha) suositustiheydessä kasvatetun alueen käsittely on kestänyt puolta lyhyemmän ajan verrattuna
    ylitiheänä kasvatetun käsittelyyn . Tämä tarkoittaa sitä , että ensimmäinen vaihtoehto on tehty vuorossa . Jälkimmäiseen vaihtoehtoon on joutunut käyttämään kaksi . Tiheämmän tapauksen hakkuukertymäkin on jäänyt varsin usein pienemmäksi suuresta runkomäärästä huolimatta . Alhainen hakkuukertymä seuraa tiheän alkukasvatuksen kohteita kierron loppuun asti.

    kuusessa ollaan 24.9.2016, 19:34

    Tuli taannoin hakattua motolla ensiharvennusta, jossa oli rungon keskikooltaan vaihtelevia palstoja.
    Kun hakkuussa ihan käytännössä maksimi runkoluku tunnissa on luokkaa 120-130 kpl, vaikuttaa tuotokseen vain rungon keskikoko. Vasta kun rungon koko ylittää 150 litraa, runkomäärä alkoi pudota, koska katkontoja per runko alkoi olla enemmän.
    Eli kun 20 litraisia runkoja naksuteltiin pinoon, tuntituotos oli kolmisen kuutiota tunnissa, 80 litraisella taasen lähes kymmenen kuutiota tunnissa..120 litraisella taasen 12 kuutiota tunnissa.

    Kyllä sen savotan osalta aukeni silmät sille, että lähtevien puiden runkokoko pitäisi olla vähintään 70-80 litraa ja tunnissa naksutella 100 runkoa tuntiin…Sen alle tahti on oltava niin kova, että virheosumien määrä lisääntyy väkisinkin, silti tuotos jää laihemmaksi.

    Eli, mitä pienempi on lähtevien puiden keskikoko, sitä todennäköisempää on hosuminen hakkuutyössä ja vaurioiden riskit.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 24.9.2016, 19:36

    Hämmästyttää hiukan myös tuo 3000/ha tiheys, jos tosiaankin on kyse ensiharvennuksesta? Kyllähän se on hyvä kun taimikossa on valinnanvaraa, mutta eikö tuo ole jo hiukan liikaa ensiharvennuksessa?
    Tiedä sitten mutta eikö se niin pitänyt mennä että taimokonhoidon jälkeen korkeintaan 2200, jos puut ovat todella tasaisesti sijoittuneet. Ajattelen nyt tietysti Mäntyä ja kuusta, eikö kovu tarvitse kuitenkin enemmän tilaa joka vaiheessa?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 24.9.2016, 19:45

    Kuusessa ollaan:
    ”Eli, mitä pienempi on lähtevien puiden keskikoko, sitä todennäköisempää on hosuminen hakkuutyössä ja vaurioiden riskit.”

    Ensiharvennuksen hakkuujälki on niin merkittävä asia, että isännän kannattaa pahimmassa tapaukseesa maksaa tuntipalkkaa motolle.
    Motoa en ole vielä tuntipalkalla metsässä hakkuuttanut. Hakkuumiehiä ja raivaajia kyllä. Kaivinkone työtä en enää koskaan teetä urakkapalkalla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras suorittava porras 24.9.2016, 19:55

    Kova lupaus . Se nimittäin merkitsee joissakin tapauksia , että hommaa on kompensoitava satasilla hehtaaria kohden .
    On nimittäin kohtalainen ero kustannuksissa , jos moto selviytyy hehtaarista kahdeksassa tunnissa tai joutuu käyttämään samaan 16 tuntia suuremman runkomäärän vuoksi . Tuntikustannus pyörii satasen kahdenpuolen .

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 63)
1 2 3 … 5 6 7