Keskustelut Puukauppa runkohinnoittelu

  • Tämä aihe sisältää 123 vastausta, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Avatarmehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 123)
  • runkohinnoittelu

    Merkitty: 

    ”Luulen että tässä vaan keksitty keino vaikuttaa puunhintatilastoihin, tehdään kauppaa runkohinnalla , niin kuitupuun hintatilastoihin ei tule hyppäystä ylöspäin. Runkopuukaupathan jää hintatilastojen ulkopuolelle.”

    Miten tai kuinka nuo puun keskihinnat lasketaan?

  • Jätkä

    S S:”Enkä aiempaa kysymystä kahtena runkona miettisikään,
    vaan kuulisin mieluusti arvion vaikka 1000 m3 erästä.
    Eli minkälainen se arvoketjujen ero voisi huonolla ja parhaalla laadulla olla
    ja miten tuon +- saisi suhteutettua kantohintaan?”

    Kun tuntuu ihan, että olet kettuillessasi esittänyt noita alkeellisia laskutehtäviä yhden rungon arvosta tai jotain sinnepäin.

    Jos nyt sitten olisit vakavissasi esittänyt kysymyksen, jossa on myös osatekijänä hoitotoimenpiteet ja vaikka lisäksi ”hoitotoimenpiteet”, niin siihen olisin vastannut esimerkkinä: Kun on tehty hieman isompi männikkökankaan pystykarsinta  – ja se olisi tehty hyvin huolellisesti ja ohjeen mukaisesti, niin siellä olisi hehtaarilla sanotaan tarkalleen 400 kpl D 1,3 max. 14 cm runkoja, joiden pintaan olisi kasvanut karsinnan jälkeen kymmenen cm:n kerros oksatonta tavaraa. Karsinta tehty 58 dm:n korkeuteen asti.

    Eli nuo karsitut rungot olisivat D 1,3:n korkeudelta n. 35 + cm.

    Tuollaisesta tukista – kun tiedetään, että koko erä on pystykarsittu ja siitä on tehty pöytäkirja : Sahataan joka sivulta yksi pintalauta = Tukin hinta on saadaan niistä kaikkine kuluineen, eli loppu on voittoa.

    Siitä sahataan vielä 6 kpl oksattomia lautoja (neljän sivun oksatonta)  Sen lisäksi siitä tulee sydäntavarana kaksi lankkua, jotka ovat kolmen sivun oksattomia (= puusepänlaatua)

    Tuollaisesta puustosta voisi ostaja maksaa tuntuvasti paremman hinnan kuin tavallisesta tukista ja sopimus ON OLLUT, että pystykarsituisssa puissa korkeampaa hintaa maksetaan koko tukkierästä – ei pelkästään karsituista tyvipölleistä.

    Tukkiahan tuolta hehtaaria kohti tulisi vain vaatimattomat yli 400 kiintoa, mutta nykyaikana niistä ostaja ei mielellään maksane pariakymppiä enempää Ekstraa / kuutio. Oikea arvonnousu lienee jotain viisinkertainen – kymmenkertainen  hinta?

     

    mehtäukko

    SS :”Aloittelijana en taas ymmärrä, miten nuo metsässä tehtävät asiat edistävät isossa kuvassa kantohintaa?”

    Nuo mitä aiemmin on esitetty, ja lisäksi:

    -kantava tieverkosto on viritettävä siten, että ajomatkat eivät ole kohtuuttomia ja että kovat maat tulevat kelirikko-ja kesäkorjuuleimikoiksi.

    -kaikissa hakkuissa on panostettava laatuun, eh:ssa yli 70> järeyteen ja kasvupaikalle sopivan puulajin suosimiseen viljelystä/raivauksista alkaen.

    -leimikot miel. yli 500 mottia,pylväät, kuso:t mukaan

    S S

    Kiitoksia, nyt on tullut hyviä vastauksia, täytyy illalla koulupäivän jälkeen perehtyä tarkemmin.

    S S

    Nyt olikin hyviä vastauksia ja tuosta pystykarsinnasta luin enemmänkin,
    jos sitä lähtisi kevät hangilla tekemään.

    Harvemmimpahan sitä tietoa kysyvä kettuilee, yleensä ne on ne vastaajat.
    Ei ole ainakaan tarkoitus ollut ja oman pienuutensahan siinä vaan kettuillessaan osoittaa.

    Eli tietämystä tästä alasta minulla on vähän ja käytännön kokemusta vielä vähemmän, eikä näihin googlella oikein vastauksia löytynyt.

    Alkukysymys ehkä oletuksissa ohjautui siihen, että olisin myymässä puuta, vaikka vastaukset olisivat ehkä olleet selkeämpiä oletuksella, että olen ostamassa.
    Vastaukset, -myy ja katso mitä tilille tulee ja laske siitä ihmetyttivät.
    Onko tuo yleistä, että puukaupat tehdään niin, että katsotaan sitten mitä tilille tulee, eikä ole edes jotain arviointia mitä sieltä pitäisi tulla?

    Väärään ketjuunhan tämä kysymysrumba meni, mutta alku oli siinä,
    että minulla oli tehtävänä määrittä yhden osoitetun puun rahallinen arvo, eli mitä siitä maksaisin.
    Ja sitten pohtia mitä erilaista tästä rungosta saisi tehtyä ja minkälainen arvo näistä muodostuisi.

    Puuki

    Vaikka kuution puu : 80 % siitä tukkia, 20 % kuitupuuta.  Tehtaalla puun hinta 10 X ;stuu jalostusketjussa.   65 e tukki motti, 20 e  kuitupuusta.  Tukeista sahatavaraa n. 50 % = 400 l.  45 % hakkeeksi, 5 % sahanpurua.  Hakkeena arvo sama kuin kuitupuun. Myyntiarvo = 52 e + 4 e = 56 e .    Jalostusarvo n. 560 e .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä laskelma Puuki. Puuttuvat enää kulut jalostuksessa, niin saisi selville voiton. Kulut ovat varmaan melko samat sahattaessa kutakin laatua, mistä johtuu, että voittoa syntyy monin verroin parhaat saheet myytäessä. Huonoimmat laadut voivat tuottaa jopa tappiota? Onkohan korkea sähköenergian hinta kurittanut sahoja pahasti, vai onko se korvautunut hakkeen ja purun hyvällä hinnalla?

    mehtäukko

    ”…Onko tuo yleistä, että puukaupat tehdään niin, että katsotaan sitten mitä tilille tulee, eikä ole edes jotain arviointia mitä sieltä pitäisi tulla?…”   EI.

    Onhan metsäsuunnitelma, josta johdetaan puunmyyntisuunnitelma aiotusta toimenpiteestä. Siihen kuuluu mahd. alkutyöt raivauksineen ja mahd. lopputyöt uudistuksineen. Koko puumäärästä tehdään kauppa, ei yksinpuin- perusteella, josta johtuu kauppahinta ennakoineen.

    Jätkä

    , Ehkä tällä hetkellä kaikki saheet tuottavat voittoa, kun tavaran hinya ainakin kotimaassa on sikamaisen korkea.

    Normaalitilanteessa On ollut, että Puhuttaessa A- B- ja C-laaduista, on B-laadun hinta ollut suuruusluokkaa +- 0 voittoa ja tappiota. C-luokka hieman tappiolla, mutta A- luokka, jossa todellisuudessa on alaryhmiä 4 , on voittoa tullut kymmeniä prosentteja, eli se ostajasaha, joka on saanut oikein hyvälaatuisen, ison leimikon tukit, on kyllä tehnyt tilin.

    Jätkä oli yhtenä talvena MH:n mäntytukkileimikkoa hakkaamassa ja työryhmä oli kahden miehen kokoinen. Metsäautotie kulki kokolailla keskeltä leimikkoa ja puolet arvottiin.

    Minä sain laadullisesti huonomman, myös keskijäreys oli tuntuvasti pienempi, mutta runkolukua oli reippaasti enemmän.

    Me olimme Taiston kanssa hakanneet jo useamman tuhat runkoa ja koko ajan metsätraktori ajoi niitä tapuleihin. Luovutusmittaus tehtiin tienvarsitapuleissa.

    Leimikko oli myyty kahdelle eri ostajalle ikäänkuin puoliksi.

    Ensin tuli toisen sahan mittaryhmä paikalle – ja mielestäni he veistelivät vinoa lastua koko savotasta. Sitten tuli toisen sahan ryhmä, jotka juttelivat kuin ihmiselle, tarjosivat kahvit termoksesta jne. Kysyivät: Onko eroa sillä, kummalta puolen tietä tukit ovat? Sanoin eroa olevan. Kysymys: Kummalla puolen on parempilaatuinen puu? Paljastin heille sen ”salaisuuden.” Ja kun mittaus alkoi, he ottivat ylös niitä parempia puita. Ajattelin, että siitäpäs saitte!

    Timppa

    Sahoille tuli jättipotti toista vuotta peräkkäin.  Saivat taseensa kerralla kuntoon.   Jossain vaiheessa sahatavatan hinta nousi 50 %, kun  samaan aikaan tukin 10 %.  Huipulta on tultu alas totta kai. Kohonnut kuidun ja energian hinta auttaa sahoja.   Saavat sahahakkeesta parempaa hintaa sellufirmoilta ja kuoresta ym energialaitoksilta.

    Puuki

    Sahatavaran hinta nousi lähes 100 % välillä.   Kyllä siinä vaiheessa Kannatti sahata B ja C.laatujakin myyntiin.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 123)