Keskustelut Puukauppa runkohinnoittelu

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 118)
  • runkohinnoittelu

    Merkitty: 

    ”Luulen että tässä vaan keksitty keino vaikuttaa puunhintatilastoihin, tehdään kauppaa runkohinnalla , niin kuitupuun hintatilastoihin ei tule hyppäystä ylöspäin. Runkopuukaupathan jää hintatilastojen ulkopuolelle.”

    Miten tai kuinka nuo puun keskihinnat lasketaan?

  • Jätkä

    Jos ne kaksi huippulaatuista puuta olisi hinnoiteltava runkohinnalla, niin lähtökohdaksi otetaan tukin ja kuidun kantohinta. Kun ne molemmat ovat puolen kuution runkoja ja yhdessä myyjä ja ostaja toteavat, että tukkilaatua ja järeyttä molemmissa on X määrä ( esim 300 litraa), niin kuitulaatuista puuta on sitten 200 litraa. Yksinkertainen laskutoimitus: Tukkia 0,6 kiintoa, kuitupuuta 0,4 kiintoa ja kaupan loppusummakin on helppa laskea. Tulos ei muutu, vaikka S.S pätkisikin tukkiosuuden 33 cm:n pituisiksi polttopuuaihioiksi.

    Jos tukkirungot ovat erimuotoisia ja -kokoisia, niin periaatteessa niiden tukkiosuus maksetaan laskennallisesti tukin hinnalla ja kuituosuus kuidun. Ei ostajan pitäisi joutua ostamaan ”sikaa säkissä”, eikä myyjän pitäisi joutua myymään ”summassa kuin Karstulalaiset amerikkaan”.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    hinnalla

     

     

    S S

    Aivan, eli kaikki menee taulukkohinnoilla ja myyjä voisi saada tilille näistä kahdesta männystä reilut 20€.
    Mitenkähän isoiksi jaloksen välivaiheiden arvoerot voivat kasvaa jos on todella huono runko ja parasta mahdollista laatua oleva?
    Toinen sahataan 33cm polttopuiksi (joka nyt on hyvässä hinnassa sekin) ja toinen viedään Japaniin puusepälle, molemmat puut tuovat myyjälle saman summan.
    Ostajahan tässä tekee sen tappion tai voiton riippuen puun laadusta, mutta minkähänlaisista summista tuossa esim. /ha puhutaan?

    mehtäukko

    ”…Mitenkähän isoiksi jaloksen välivaiheiden arvoerot…. Ostajahan tässä tekee sen tappion tai..” Nyt on 2 rungolla mittakaava niin pieni, että siinä jo kuvaan tulee määrät ja muut kannattavuudet. Toisaalta noitten ”arvoerojen” sottailu ei auta mo:n puunmyynnin tilannetta. Oman tonttinsa huolehtimisella on parhaat vaikutukset…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sieltähän se ostajan puustamaksukyky tulee, jalostusarvon eroista. Kyllä ne sikäli metsänomistajaa kiinnostavat, ja kantohinnoilla on ohjaava vaikutus kannolle.

    Puuki

    Onhan se ohjaava vaikutus olemassa, jos hinta on sopiva se ohjaa usein poistamaan purut kannon ja tukkipuun välistä.

    mehtäukko

    Tulee kyllä, mutta tämänkään foorumin voivotuksilla ei edisty mikään kantohinta. Metsässä on tehtävä asioita…

    S S

    Aloittelijana en taas ymmärrä, miten nuo metsässä tehtävät asiat edistävät isossa kuvassa kantohintaa?
    Tuntuisi, että kuutioita lisäävät, mutta eikö puun laatu huonone, jalostusarvo  romahtaa ja sitä kautta kantohintakin?

    S S

    Enkä aiempaa kysymystä kahtena runkona miettisikään,
    vaan kuulisin mieluusti arvion vaikka 1000 m3 erästä.
    Eli minkälainen se arvoketjujen ero voisi huonolla ja parhaalla laadulla olla
    ja miten tuon +- saisi suhteutettua kantohintaan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsässä tehdyistä toimista ainakin taimikonhoitotoimet korottavat selkeästi kantohintaa, kun korjuukulut riippuvat suoraan muun muassa rungon koosta ja poistumasta per pinta-alayksikkö.

    Puuki

    A-luokan tukit on n. 3-4 x arvokkaampia kuin välitukit.  Siitä se ero arvonlisään alkaa muodostua , jos on suht. paljon A-luokan tukkia leimikossa. (Ja vähän c-luokan tukkia). Vaihteluvälihän voi olla vaikka kuinka suuri suuntaan ja toiseen lopputuotteiden arvossa.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 118)