Keskustelut Metsänhoito Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

  • This topic has 124 vastausta, 34 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by AvatarKurki.
Esillä 4 vastausta, 121 - 124 (kaikkiaan 124)
  • Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

    Metsän uudistamiskulut ovat tasoa 1000-1500 euroa/ha. Riippuu tietysti kuinka paljon itse tekee. Jos säästää niissä 500 euroa (esim. mätästys pois ja kuusentaimia vain puolet tavanomaisesta), mikä on rahan tuotto 60-80 vuoden kiertoajalla ?

    Jos oletetaan kiertoajaksi 60 vuotta niin tämä 500 euroa muuttuu 5% vuosituotolla (esim osakkeet tai osakeindeksirahasto) 60 vuodessa summaksi 9980 euroa ja 80 vuoden kiertoajalla summaksi 27000. Korkoa korolle vaikutus (Einsteinin mukaan maailman 7. ihme) on voimakas ja eksponentiaalinen ajan loppupäässä. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu inflaatiota, mutta sehän vaikuttaa myös puun hintaan. Lisäksi ei ole huomioitu uudistamiskulujen verovähennystä 30%.

    Aika hyvä tuotto 500 eurolle ? Missä laskelmassa virhe/virheitä ?

     

     

  • kim1

    P.märkänä joskuslöydät totuuden…

    Puuki

    (Seminaarista : )  Kannattavuuden kannalta tarkasteltuna Hynysen esitelmä oli realistisin koska kasvutulokset oli todellisilta koealoilta mitattuja ja kohteita oli paljon.   Molemmista menetelmistä oli oletettu sen jälkeen optimiolosuhteet : ei ainoastaan jk:sta kuten useimmiten markkinoidaan .  Lopputuloksena  yli 20 % heikompi tulos 65 vuoden kiertoajalla  kuin jatkuvankasvatuksen menetelmin.  –> Kun PPA:aa ei laskettu hakkuissa niin alas kuin se käytännössä pitäisi laskea, jotta uudistuminen olisi kunnollista.  Eli kasvu- ja tuottoero on todellisuudessa vielä suurempi.

    Kannatan itse sitä Pukkalan markkinoimaa ”vapaata kasvatustyyliä”  eli tilanteen mukaan mennään ja valitaan kohteeseen sopivin menetelmä (mo:lla päätösvalta) eikä sen mukaan mitä jokin epärealistinen esitys  väittää parhaaksi.

    Tolopainen

    Ei tuota nyt paljon kannata miettiä, kun tekee päätehakkuun ja sijoittaa rahat 7% korolle, sen jälkeen on kasvussa tavallaan kaksi metsäpalstaa, joista rahapääoma tuplaantuu kymmenen vuoden välein ja metsä ei tuota mitään seuraavan 30v aikana. Sitten muka pitäisi askarella pineaukkojen parissa tai pomintahakkuissa, ei siihen kukaan ala rahoja tuhlaaman, kun aukot on muutenkin pieniä yksityismetsissä. Metsähallitsus ja isot toimijat voivat tehdä poimintahakkuita, kuten ovat tehneetkin , v 2007 Metsähallitus poimi kaikki tukkipuut metsäteiden varsilta, kun hinta oli korkea.

    Kurki

    Kurki, tuo lausuma ”aukko ei saa olla liian iso” viittaa turvemaiden pienaukkoihin, eli siihen että pohjaveden pinta halutaan pitää mahdollisimman tasaisena ilman suuria muutoksia.

    Sanoisin että pienaukko missä vain pitemmän puuston ympäröimänä ei ole uudelle puunsukupolven kasvuunlähdölle hyvä paikka aivan kuten aukollakaan pienialaiset syvemmät painumat eivät ole.

    Rehevät suokorvet, joita on 40 % turvemaiden pinta-alasta ja joidenka hiilipäästöt maapohjasta ovat suuremmat, Ojasen mukaan noin 4,0 milj.tn/v, ja joiden turvemaan pakksuus on <30cm, on helppo uudistettaessa vaikka peittää kokonaan tiiviillä kivennaismaalla, niin hiilipäästöt varmasti vähenevät tuosta huomattavasti.  Itse olen viime vuosina matalaturpeiset rämeet alle 1,0 m muokannut siten , että nostanut kivennäismaata kauttaaltaan 20cm kerroksen turvemaan päälle, jonka luulisin ei päästä alemmasta turvemaasta CO2 enää ilmaan.

    Minusta tuollainen pohjaveden pinnan justeeraus ojien syvydellä ja puiden haihduttamisella on liian vaikeaa onnistuakseen. Parasta on nostaa näiden rehevien turvemaapohjien kasvua tuhkalannoituksella, kun sen vaikutus turvemailla on kymmeniä vuosia ja vaikutus puunkasvuun hyvä. Jo nytkin keskikasvulla 5 m3 /ha 1,8 milj.ha rehevät ojitetut turvemaapohjat sitovat hiiltä  juurineen = 0,8 * (5+2,5) 1,8= 11 milj.tonnia per vuosi eli kaksinkertaisesti kuin nykyiset rehevien ojitettujen metsämaapohjien kaikki kasvihuonepäästöt 5,4 milj.tn/v (Ojasen mukaan).

Esillä 4 vastausta, 121 - 124 (kaikkiaan 124)