› Keskustelut › Metsänhoito › Säästöpuiden hakkaaminen

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)
1 2 3 4 5

  • Säästöpuiden hakkaaminen

    Sent on: 7.6.2017, 12:21

    Merkitty: 

    Löytyyköhän tähän tietoa? Kun sitoudutaan sertifiointiin, niin kuinka pitkäksi ajaksi säästöpuut- ja ryhmät tulee jättää paikalleen. Itse luulin, että niitä ei koskaan saa hakata, mutta nyt menneen talven aikana naapurin palstalla on nämä saarekkeet jyrätty ja säästöpuut korjattu samalla kun on viereinen kuvio hakattu, vain kaksi n. 5cm läpimittaista riukua on jätetty/saareke.

    Miten valvotaan sitä että säästöpuut myös jäävät säästöpuiksi eikä niitä muutaman vuoden jälkeen käydä hakkaamassa ohimennen?

    Tekijä
    Doukkis
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • tamperelainen tamperelainen 8.6.2017, 19:51

    Jätkälle:Ei Hämeessä ja SatKunnassa ainakaan 50 -60 luvulla mitään perämettiä jätetty koluamatta..Työväkeä maakunnat täynnä,hevosreellä kulki puut kevysti pitkätkin matkat..Myrskyjään ei nykymalliin ollut,ei myöskään maannousemaa.Lahopuuta ei ollut metsissä,tiedän asian itsekoettuna,kuljin paljon senaikuisissa metsissä

    Mihin lahopuuta tarvitan yhä lisääntyviä määriä.Pönkittämään erlaisten viherkommissaarien asema ja palkkapussia ?

    Yhtä epämääräinen on joukko ”ötökät”.Eräs tutkija sanoi,ettei hän voi vastata tyhjentävästi kun läheskään kaikkia ötököitä ei ole tunnistettu,eikä niiden luonnonkiertokulkua tunneta

    jees h-valta 8.6.2017, 19:56

    Eikös tuo kuitenkin aivan hyvä ole että aukoilla on tosiaan muutama isompi puu tai jopa puuryhmä. Ei se ainakaan kustannus/tahi uudistusongelmakaan ole. Sinnehän ne näyttää omissanikin hauskasti katoavan lujaa ohi kasvavan haavikon sekaan. Olen niistä hyvinkin tyytyväinen. Siellä on mm. yksi hieskoivu josta ei ole enää aikoihin kädet ympäri yltäneet. Kolmen tukin komea suora hies.

    Jätkä 8.6.2017, 20:06

    ”-
    <div class=”comment__text”>

    Jätkälle:Ei Hämeessä ja SatKunnassa ainakaan 50 -60 luvulla mitään perämettiä jätetty koluamatta..Työväkeä maakunnat täynnä,hevosreellä kulki puut kevysti pitkätkin matkat..Myrskyjään ei nykymalliin ollut,ei myöskään maannousemaa.Lahopuuta ei ollut metsissä,tiedän asian itsekoettuna,kuljin paljon senaikuisissa metsissä

    Mihin lahopuuta tarvitan yhä lisääntyviä määriä.Pönkittämään erlaisten viherkommissaarien asema ja palkkapussia ?

    Yhtä epämääräinen on joukko ”ötökät”.Eräs tutkija sanoi,ettei hän voi vastata tyhjentävästi kun läheskään kaikkia ötököitä ei ole tunnistettu,eikä niiden luonnonkiertokulkua tunneta”

    Tuon tyyppinen vie helposti kaiken vinoon. Seurauksia ei ajatella yhtään eteenpäin. Saman tyyppinen ajatusmalli on maailmalla aika voimakkaasti vallalla esim kasvinsuojeluaineiden käytössä, jossa ei perusteta paskaakaan siitä että pölyttäjät ovat kuolemassa sukupuuttoon.

    Sen seurauksena maapallon väestö melko pitkälti kuolisi nälkään ja koko planeetta menettäisi elämisen mahdollisuudet.

    </div>

    tamperelainen tamperelainen 8.6.2017, 20:28

    Suomen pitäisi jo entisten täysin kohtuuttomien päästömäärästen jälkeen lisätä toimiaan,että maailma pelastuisi.

    Mitenkä yhä lämpenevässä ilmastossa jouduin juuri kokemaan ehkä elämäni kylmimmän ja kuivimman toukokuun,ei enimmäistäkään merkkiä rankkasateita

    Petkeles Petkeles 8.6.2017, 21:24

    Säästöpuiden jättämisessä on alun seikkailujen jälkeen löytymässä oikeat toimintamallit. Enää ei jätetä säästöpuita ympäri kuviota siemenpuuasentoon tai valita kolme tukin havupuita jätettäväksi ryhmäksi. Vielä kun ryhmä jää kuvion reunalle tai vaikeasti metsitettävään maastonkohtaan tai kymppipykälän kohteen yhteyteen niin a vot!

    Jos sormet syyhyää säästöpuiden hakkuulle, on kyse todennäköisesti näistä entisaikojen ylilyöntitapauksista tai mo:lla on suhteellisuudentaju hakusessa. 1969 oli uudisojitusten huippuvuosi ja muistaakseni 1991 moto hakkasi eka kertaa enemmän kuin metsurit. Ihminen on muokannut Suomessa metsäluontoa niin suvereenisti, että meille jos kenelle kuuluu vastuu myös luonnonhoidosta.

    Jätkä 8.6.2017, 21:41

    Jos tosiaan kaivertaa arvottomien pökkelöiden ja puulajien jättöryhmät, niin kannattaisi arvioida koko ympäristönsuojelu kuitenkin uudesta näkökulmasta.

    Kun iso sisämaan kaupunki laskee – nykyään isoimmat kokkareet sihlattuna – jätevetensä jokiin, jotka virtaavat monien paikkakuntien uimarantojen ja jopa vedenottamoiden kautta mereen ja ovat jo rannikolle päätyessään melko paksua tavaraa, jossa vedenelävät eivät pysty elämään. Ja höysteeksi kaupunki pumppaa omansa lähes puhdistamattomat jätteensä kymmenen- jopa kahdenkymmenen kilometrin päähän merelle, on se poissa silmistä, poissa mielestä.

    Sisämaassa on valtava määrä järviä täytetty turvekuralla, mikä touhu on hyödyttänyt vain pintä osaa väestöstä. Olisi jo aika alkaa ruoppaamaan poltto – ja kasvuturpeensa järvistä, niissä on sitä jopa metritolkulla.

    Kuitenkin ihmiskunnalla näyttää olevan paskainen loppu. Tyrkkään edelleenkin tortut Tamperelaisten juomaveteen!

    jees h-valta 8.6.2017, 22:00

    Kunkapa muistaisin että jätkällä oli kyllä jossain kuvakeskustelussa hyvinkin myönteinen suhtautuminen esim. glyfosaatin käyttöön.

    Jätkä 8.6.2017, 22:10

    Glyfosaattia ei tiettävästi viel’ lisätä vesistöihin, vaan se hajoaa niiden kasvien juuristossa, joita varten se on kehitetty.

    Tuskin jätevesistä on glyfosaattia erotettu, muuta jo pelkät lääkejäämät ovat muuttamassa vesistöjen eläimien mahdollisuuksia jatkaa eloaan entiseen malliin.

    jees h-valta 8.6.2017, 22:26

    Joka kemiallisesta vamisteesta jota luontoon kipataan jää jäljet vuosikymmeniksi. Jopa paljon kauempivaikutteiseksikin. Aika onnellinen pitää olla jos muuta kuvittelee. Toki kemikaaleilla saadaan myönteistäkin aikaan kuten järviveden kirkasteet mutta laskunsa siinäkin. Ja haittansa.

    oksapuu 8.6.2017, 23:14

    Heh…

    Kovasti uutisoitiin kun joidenkin meppien veresta (kaljasta?) löytyi glyfojäämiä. Sittemmin on huomattu että näiden fosfaattijohdannaisten (glyfo / astianpesuaine) jäämiä on vaikea erotella toisistaan…

    Keskieuroopassa ei tunnetusti kaljatuoppia huuhdella pesun jälkeen, mistä lie fosfaattijäämät tulleet 🙂 …

    PS. Omassa syksyn kantokäsittelykokeilussa (glyfolla) tulokset näyttää toistaiseksi hyvältä, ei vesan vesaa…

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)
1 2 3 4 5