Keskustelut Tekniikka sahat ja talvi

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 169)
  • sahat ja talvi

    Huskin miehet ovat aina väittäneet että toimivat paremmin talvella kuin stilhit. Nyt kummiskin kävi sillälailla että sahat olivat kumpikin yön ulkona ja lunta oli satanut niin että kumpikin oli lumen peitossa. No ei siinä mitään huski käyntiin useammalla nykäisyllä ja heti sai huomata että kierrokset pätkii. Sahailin semmosen 15min ja saha rupesikin jotenkuten toimimaan mutta tyhjäkäyntiä ei löytynyt missään välissä joten huskin työpäivä oli siinä. Onneksi omistan myös stiilin kaksi kertaa narusta nykäsin ja käyntiin, eikä mitään ongelmia koko päivänä. Tässäpä huskin miehille pähkinä purtavaksi. Kyseessä 550xp ja ms-201.

  • Nimetön

    Omassa pitäjässä 60 luvun lopulla ainakin paikallinen yksityinen  urheiluliike myi ja huolsi Rakettia ja yksityinen rautakauppa Partneria. Sen jälkeen 70 luvulla omassa pitäjässä sahaedustukset vaihtu tiuhaan että en edes muista mistä ostin kaksi Raket/jonsered sahaa,  Jobun varmaankin Hankkijalta.

    Jätkä

    Raket oli hyvin yleinen merkki kilpasahaajien piirissä. Se johtui siitä, että Elfing tuki sitä toimintaa melko aktiivisesti.

    Siinähän kävi sitten niin, että Jonsered perusti oman maahantuonnin suomeen ja otti sen pois Elfingiltä. Tilalle otettiin Stihl, joka tiesi loputonta vastamäkeä myyntiorganisaatiolle. Ainoastaan sielunsa Raketille myyneet kauppiaat ja helposti kusetettavat Raket-metsurit pitivät myyntiluvut siedettävänä.

    Noista kilpasahureista löytyi sitten käteviä kavereita, jotka saivat isommat Tilhit trimmattua kisakoneiksi ja sitä linjaa Tilhit on nostettu jo kärkiporukkaan.

    Soppaan heitti oman kapulansa Japanilainen Shindaiwa, joka röyhkeästi kopioi Husqvarnan parhaat ominaisuudet 488- malliinsa. Sahasta olisi tullu ”Huskun tappaja”, ellei maahantuoja olisi mennyt selvitystilaan ja myyntiverkosto joutui toimitusvaikeuksiin.

    petep

    Nyt tuli mieleen kun mentiin  oikein historiaan niin mikä oli näissä vanhemmissa sahoissa toiminta-aika eli kuin kauan kesti tankki sahata?  Oliko ketjut osastoa ”että kyllä ennen oli materiaalit” hyviä.

    Jätkä

    Ketjut olivat – varrattuna nykyketjuihin, jopa surkeita. Ja kalliita.

    Tankki oli 0,7 litrainen, ainakin niissä sahoissa, joilla minä sahasin ja Partner oli ehdottomasti kaikkein pieniruokaisin saha. Se myös kiersi todella makeasti verrattuna muihin sahoihin, siksi siinä ketjut tahtoivat katkeilla.

    Männikön ensiharvennuksella tankillinen kesti pari tuntia, kuusi-tukkimetsässä tankillinen jopa vain 45 minuuttia.

    wanhajätkä

    Olihan se toinenkin saksalainen Solo kova peli -90 luvulla. Harmi että sillä oli niin kehveli myyntiverkosto. Meillä oli transittilastillinen jokka sahattiin Sololla. Numeroita en kyllä nyt muista. Hirrenveistossa se oli aivan omaa luokkaansa. Ei muilla ollu mitään sanomista teho/paino suhteessa. Kyllä pirulainen naukas. karsiminen oli vaan pyhkäsyä.

    Vieläköhän niitä joku myy….kannattaa kokeilla.

    tamperelainen tamperelainen

    Oli ilmeisesti Solo644,jota Wanha atrkoittaa.Kyllä Soloa edelleen myydään,mutta verkosta vähintään yhtä kehno,kuin 90-luvulla

    tamperelainen tamperelainen

    Jos tehokkaita sahoja muistellaan ,niin Dolmar 4600 naukaisi lujasti,oli vahvistettu kampiakseli,joka kesti,Vähintään yhtä laadukas kuin Stihl,mutta myös selvästi halvempi.Ongelmana tälläkin kehno myyntiverkosto

    Jätkä

    Sohlo 644 oli paperilla samantehoinen kuin 154 – 254. Käytännössä jäi kyllä jälkeen kaikilla osa-alueilla.

    Hirrenveistäjät ovat käyttäneet paljon HVA 55 – mallia, koska se ei kierrä niin kovaa, mutta juuri siksi sitä voi huudattaa kaasu pohjassa pitkään. hakkuulta kun antoi hirrenveistäjille 254:t, niin kohta narahti, jos ei huomannut kääntää H-suutinta isommalle.

    Vuolukallen kanssa 55 oli just sopiva.

    Dolmarit olivat niin kolhon tuntuisia kädessä, että kyllä ne jäivät viimeisiksi kärryyn.

     

    wanhajätkä

    Ei hussella ollu mitään jakoa, ei mettässä eikä salvoksella. Jonseredistä ei ollu salvokselle ollenkaan. Teräketjuöljytankki oli rungossa ja helteellä öljy kiehui. Solo kesti kaasupohjassa työntää tankillisen. Husse ei, välillä piti jäähytellä ja pöristellä. Muuten tilttas.

    Joo 644 ne oli. Se on ollu paras mitä minun käsissä on ollu.

    Jätkä

    Voi olla, että salvoksella on tuollainen laiska ja matalakierroksinen saha hyvä. minä olen aina tykännyt, että oikean käden etusormella säädetään kierrokset, eikä suuttimilla niita lasketa.

    ”Oikeilla” hirrenveistäjillä on pari – kolme erilaista sahaa käytössään ja se ero on lähinnä teräsä ja terävarustuksessa. Itse käytin 254 – sahassa varauksen teossa isompaa vetoratasta ja kaasua oli vain pintakaasulla.

    Isompien hirsien kanssa nurkissa terä sai olla hyvin ahne ja käytettiin täysiä kierroksia.

    Kun joku harrastelija otti Huskun kouraan, niin ihme oli, jos se ei varauksessa leiponut kiinni.

    Kyllä nuo Alajärveläiset ja Kuortanelaiset hirrenveistäjät käyttävät paljon myös Jonssia. Alue on Suomen hirsirakentajien keskittymä.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 169)