Niin onkin, saksalainen tekee sellaisia ihan liukuhihnatyönä mutta silti laadukkaasti.

Moniin liikkuviin osiin pakkasella parasta aseöljy. Ainakin Sthilin autto kummasti kun asensi kaikki talvisarjat ja vähän lisäksi imastointiteippiä.

Sthilin ms 200 ja 201 kanssa ainut talviongelma oli, kun jätin sahan pakkaseen epähuomiossa kejujarru päällä. Seuraavana päivänä kyllä lähti käyntiin, mutta kejujarrua ei saanut pois päältä(201). No onneksi oli vanha ms 200 varalla.

Lukkosula pullon tyhjensin noihin raivurin liipasimeen ja kaasuvaijeriin kun olivat saaneet vettä sisäänsä, eli sitä piti kyllä sumutella paljon. Sitten ostin sellaisen silikonisprayn, tuntui olevan hyvää ainetta, ainakin toiset oli kehuneet, en muista merkkiä.

Moottorisahat olen nostanut nyt auton perään, kun hankintapalsta alkaa pikitien laidasta. Ilman mitään suojausta en talvella vehkeitä metsään jätä, ei se ole mukava kun räntä on jäätynyt sentin kerrokseksi sahan kylkiin. Jos palsta olisi kauempana autosta, laittaisin sahan räntäkelillä väljästi muovipussiin havujen sekaan, minullakaan ei tuota paperisäkkiä satu olemaan, olisi varmaankin paras. Joskus kauan sitten jäätyi saha maahan kiinni, no irtosihan se, mutta sahanpohjassa oli sitten kunttaa ja onhan ne aina sellaisia möhkäleitä tosiaan, kun oikein on kuura pinnassa eikä mikään liikkuva osa liiku.

Husqvarnan talvisuojan laitoin ilmastointiteipillä paikalleen ja tein reiän sylinterin ja kaasuttimen välille, kuten ohjeissa on painettuna. Ms200 on varasahana ja eilen lepuutin vähän käsiä sahaamalla pari tankillista silläkin ja kun puissa ei enää lunta ole, ei ollut mitään ongelmiakaan. Maassa on kuitenkin vielä lunta aukeammilla paikoilla haitaksi asti ja tiheämmissä sitten selvästi vähempi.

Kaikki eivät muista Pikku-Tilhissä kääntää sitä lappua säätösuuttimien vierellä, jossa on mm lumihiutaleen kuva. Temppu olisi helppo, mutta kaikilla ei raksuta sen vertaa…

Artolla on ihmeellisiä sahoja, kun niissä ei räntä kylkiin tartu, vaikka sitä kuinka sataisi.