Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sähköstä kun nyt on kysymys, ja sen tuotannosta, niin vastustus ei koske pelkästään tuulivoimaa. Vaikka kaikki haluavat (halpaa) sähköä, kukaan ei halua minkäänlaista voimalaitosta yhtään minnekään. Paitsi muualle. Muualle on ok, mutta ei omille kulmille. Vrt. Sierilän vesivoimala, tai Pro Hanhikivi. Aurinkovoimaakin vastustetaan, puhumattakaan merituulivoimasta, jota suunnitellaan 10…15 kilometrin päähän rannikosta. Aina joku reipastuu valittamaan.
Juuri näin se asia on, kuten Nostokoukku tuossa edellä sanoi. Luhangassa on tuulimyllyt pyörineet jo yli 10 vuotta, joten käytännön kokemuksia puolesta ja vastaan on ehtinyt asukkaille kertyä jo runsaasti.
Metsäuutiset: Siirtolinjoja koskevan korvaussääntelyn esityksen pitäisi pian olla jo eduskunnassa, mutta edes esitystä edeltävästä selvityksestäkään ei ole kuulunut mitään, MTK:n Mikko Tiirola totesi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäiltamissa 23.8. Siirtolinjat ovat kiinteä osa energiapuistojen kokonaisuutta. Korvausten pitäisi perustua samoihin markkinaehtoisiin lähtökohtiin kuin energiapuistojen maanvuokrasopimuksissa. Tilastokeskus velvoitetaan keräämään tietoa energiapuistojen maanvuokrista. Näin lunastuskorvaukset voitaisiin johtaa todellisista markkinahinnoista.
On useammanlaisia siirtolinjoja. Varsinaiset siirtolinjat ovat Fingridin 400 kilovoltin johtoja, joilla teho siirtyy alueelta toiselle, pääasiassa pohjoisesta etelään. Sitten on alueellisia 110 kV jakeluverkon johtoja, joihin voi olla liitettynä sekä tuotantoa että kulutusta, tai pelkästään kulutusta. Lopuksi on yhden tai useamman tuulivoimapuiston liityntäjohtoja, yleensä 110 kV, mutta suurien voimalaitosten tapauksessa voi olla myös 400 kV. Näissä johdoissa kulkee vain tuulivoimaloiden (tai aurinkovoimalaitoksen) tuottama teho ja kulutus. Maanomistajan kannalta tilanne ja korvauspolitiikka riippuu minkä johdon alle hehtaarit jäävät.
Suomessa oli vuoden 2024 lopussa 1835 tuulivoimalaa ja 8358 megawattia tuulivoimakapasiteettia. Vuonna 2025 tuulivoimaa ennakoidaan valmistuvan lisää noin 1400 megawattia, eli vuoden lopussa myllyjä olisi yli 2100 kpl, ja tuulivoimakapasiteettia yhteensä 9750 megawattia.
Aurinkovoimaa on nyt noin 1000MW ja lisää olisi tulossa joka vuosi noin 500MW mikä erittäin hyvä asia, samalla akkuvarastointi kehittyy ja kasvaa samaa tahtia,
EU alueella aurinkosähköä tuotettiin 2023 304Twh. Vuodessa rakennettiin lisää 54Twh eli yli puolet siitä mitä Suomessa tuotetaan sähköä. Nykyinen tuotantomäärä vastaa jo yli 30 isoa ydinvoimalaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään