Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Husselle ja Hannallekin tiedoksi, että jokainen datakeskus tarvitsee omat diesel-varavoimalat keskeytymättömän toiminnan turvaamiseksi, jos sähköjakelu jostain syystä keskeytyisi. Samoin, jos datakeskuksen hukkalämpöä hyödynnetään kaukolämmöksi, tarvitaan vastaava määrä kaukolämmön varatuotantoa. Onhan aivan totta, että on aika noloa, jos perustiedoissa on puutteita!
Totta kai niitä sairaaloissa ja tärkeissä kohteissa on! Tähän asti ne on jutuissasi olleet Suomen tasolla säätövoimaa! Sen vänkääminen muuksi jos mikä, on sitä noloa!
”Tyynellä hakevarastotkin tyhjenee.” Onko tämä enää tottakaan, absurdia ainakin!
No, Husse ja Hanna, jatketaanko rupattelua sähköstä? Säätövoima on aivan eri juttu, sillä se koskee koko valtakunnan sähköntuotantoa. kuten hyvin tiedät. Varavoima on käyttäjäkohtaista, ja olen koko ajan kirjoittanut siitä.
Oltakoon tuulivoimasta mitä mieltä hyvänsä, Suomessa on valitettavasti syntymässä tilanne, ettei meillä ole riittävästi omaa säätövoimaa, jos sähkönkulutus on suurta, mutta tuulivoimaa on saatavissa hyvin vähän. Sähköä pystytään tuomaankin vain rajallinen määrä. Tämä tulee aiheuttamaan sähkön kuluttajille entistä suurempia sähkönhinnan vaihteluja, sekä entistä korkeampia sähkön kiinteitä hintoja. Lisäksi siirtohinnat jatkavat nousuaan sähköverkon ja -varastoinnin rakentamisen jatkuvasti kasvavien kulujen takia.
Laittakaa nyt ihmeessä niitä faktoja, kun puhutte sähköntuotannosta.
Tuossa nyt vaikka tuulivoimaloiden omasta sähköntarpeesta:
”
Esimerkkejä voimalan omasta sähkön kulutuksesta:
Moderni tuulivoimala, pakkasta -15 astetta, ei tuotantoa, ei lapalämmitystä: kulutus noin 20 kW.
Lapalämmitysjärjestelmä (lämmityselementti lavan pinnassa): keskimääräinen lämmitysteho lämmitysjakson aikana n. 35 kW, maksimiteho 70 kW, lämmitysjakso kerrallaan muutamasta minuutista muutamaan kymmeneen minuuttiin.
Kuuman ilman puhaltamiseen perustuva lapalämmitysjärjestelmä: lämmitysteho on 200-300 kW ja lämmitysjakson pituus riippuu lavan ja puhaltimien mitoituksista.
Eräässä tapauksessa erittäin vaikean jäätämisen alueella lämmitintä pidettiin päällä yli 1000 tuntia yhden talven aikana. Tämä vastasi noin 2,0 % voimalan vuosituotannosta.
Tyypillinen tuulivoimalan lämmitysjärjestelmän kulutus on 0,5-1,0 % voimalan vuosituotannosta.”
Sitten kun sähkövoimatekniikan asiantuntijat puhutte säätövoimasta, niin tunnistakaa, mitä se välttämätön säätövoima on ja miten se toimii. Tuotantomuotoa voi miettiä, kun kerron, että sitä pitää pystyä säätämään suuntaan tai toiseen sekunneissa joka hetki. Ei ole kuin yksi sellainen tuotantomuoto, mutta tokihan kaikki asiantuntijat sen täällä tietää.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään