Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
No ensinnäkin se, että pahimmillaan voisi ehkä parisataa MW olla tuulivoimaloiden oma kulutus olla, jos tuuleton pakkaspäivä. Eli ne eivät kaikki tarvitse 300 MW tehoa.
Sitten se säätövoima, mikä paljon oleellisempi asia. Sitä voidaan päivä – ja tuntitasollakin tehdä lämpövoimalla, mutta ei sillä tasolla, millä sähköverkko pysyy toiminnassa. Ainakin edellisillä sivuilla pohdittiin, miten sitä säädetään tuuli- tai hakevoimalla.
Eli meillä ei ole riittävästi olemassa säätövoimaa jatkuvasti lisääntyvää tuulivoiman osuutta vastaavasti. Säätö joudutaan tarvittaessa toteuttamaan sähkönkulutusta säätämällä. Eihän tässä mitään epäselvää ollut.
Nämä sähköasiat ovat ilmeisesti joillakin menneet hieman tunteisiin, kun niistä keskusteleminen aiheuttaa joskus erikoisia reaktioita. Aivan kaikissa asioissa, kuten sähkön tuottamisessakin on omat ongelmansa, jotka eivät ainakaan vaikenemalla ratkea. Minä uskon, että Suomessakin tuulivoiman voimakkaaseen vaihteluun löytyy vielä ratkaisuja, mutta se ei tule olemaan meille halpaa eikä ongelmatonta. Tällä hetkellä valitettavasti kuljemme vielä kohti pahenevia ongelmia, mutta 10 vuoden kuluttua tilanne on jo melko varmasti kääntynyt parempaan suuntaan. Yleensä tuulettomat jaksot ovat lyhyitä, vain tunteja ja päiviä kestäviä, mutta pidempiinkin sellaisiin on myös pakko varautua. Joku vuosi sitten esim. Saksassa oli tuulivoima lähes kaksi kuukautta alhaalla.
Eipä ole, eikä ole ollut epäselvää, miten sähköverkon tasapainoa pidetään yllä. Tasapainotus tehdään ensisijaisesti säätämällä tuotantoa Suomea laajemmassa sähköverkossa. Jos tuotannon säätö ei riitä, säädetään myös sopimuskumppaneiden kulutusta.
Tässä sähkökeskustelussa on mielestäni keskitytty liikaa tuotannon osuuteen sähköverkon tehonsäädössä ja kauhisteltu, ettei sähköä riitä. Kulutuspuolen säätöä ei juurikaan ole otettu huomioon. Sen osalta tilanne paranee, kun kaukolämmön sähkökattilat yleistyvät. Osittain niiden säätö tapahtuu ”itsestään”, kun sähkön hinta nousee, sähkön käyttöä vähennetään. Viimekädessä sähkövajeen ollessa vakava, voidaan sähkökattiloiden tehoa rajoittaa verkonhaltijan toimesta sopimuksen mukaan.
Aiemmin Suomen sähkön riittävyys oli kyseenalaisenpaa kuin nyt. Oma tuotantomme kattoi kulutuksestamme vain 75 %. Kulutushuippujen aikaan joududuttiin mm Outokummun terästuotanntoa rajoittamaan. Myös paperitehtaiden (mm Jämsänkoski) tehonsäätö oli mahdollista. Nyt tehtaiden tuotannon rajoituksesta ei ole uutisoitu.
Nyt on rakenteilla vielä huomattavasti suurempia sähkönkuluttajia kuin tämä mistä MaalaisSeppo kertoi. Samaan aikaan tuulivoiman osuutta sähköntuotannosta ollaan jopa kaksinkertaistamassa nykyisestä. Ei tämä aivan ongelmatonta tule olemaan.
Nythän sähkön tilanne on hyvä. Toivottavasti tulevaisuudessa sähkön kulutus nousee reippaasti. Ei täällä nykymeiningillä pärjätä.
Tuuli- ja aurinkosähkön tuotantokin kasvaa reippaasti. Visa pitää sitäkin ongelmana. Oliko tilanne tulevaisuudessa parempi, jos niiden tuotanto ei kasvaisi? Minusta ei.
Sähköverkon säädettävyyttääkin parannetaan koko ajan. Myös kulutusjoustoja. Eiköhän datakeskustenkin sähkönkulutus jousta hintojen mukaan.
Toivottavasti sähkön kulutus suomessa laskee ja kulutettua sähköyksikköä kohti pystytään tuottamaan entistä enemmän arvonlisää. Se on sitä kestävää kehitystä. Datakeskukset on tie banaanitasavaltaan, niitä ei tarvita.
Jo nyt nähdään miten yhteiskunnan sähköistyminen aiheuttaa työttömyyttä. Huoltoasemia loppuu kuin maailmanlopun edellä. Tekoälyn lisääminen palvelualoilla lisää työttömyyttä vielä paljon enemmän. Yhteiskuntien eriarvoistuminen ja köyhyys lisääntyy. Suomi menee täysin väärään suuntaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään