Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Eikös se ole hieno asia, että yhteiskunta sähköistyy ja tekoälymystö valtaa alaa? Jos se aiheuttaa työttömyyttä, köyhyyttä ja eriarvoistumista, niin sehän on vain hyvä merkki. Silloin ay-väki ja liittoihin kuuluvat ovat saaneet sitä mitä ovat ansainneet. Turhat kalliit työpaikat ovat loppuneet ja yhteiskunta on matkalla kohti aitoa markkinataloutta. Talous on terveemmällä pohjalla, kun turhien työpaikkojen kustantamisen velvoite ei rasita valtion- ja julkista taloutta. ( Enkö vain minäkin ala oppimaan jotain palstan talousgurujen kirjoituksista)
Ongelma on siinä, että työpaikkoja menetetään vääristä paikoista, jotka ovat olleet hyviä veronmaksajia. En usko julkisen puolen työpaikkojen vähenemiseen, koska kansaa pitää valvoa ja pitää vääriltä ajatuksilta kurissa.
Datakeskus on sen sijaintikunnalle samanlainen tulonlähde kuin on tuulivoimalahanke. Paikallinen hyöty vastaan valtakunnallinen haitta, mikäli näistä tulee – kuten nyt näyttää – erittäin suuri sähkönkuluttaja maassamme.
CSC pohtii hyötyjä EU:n teknologiakehityksen näkökulmalta. Data nähdään tässä kai raaka-aineena, vähän samaan tapaan kuin puu. Avoin ja jaettu data poikii yrityksille mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita ja palveluja.
Sähkön vienti ulkomaille datakeskuksiin se vasta typerää olisi. Parempi louhia täällä sitä dataa täällä. Jää edes jotakin ( mm sähkövero, kiinteitövero) tänne.
Pärevalojen aikaan ei ollut suurtyöttömyyttä. Ehkä jotkut haikailevat niitä aikoja, kun tulevaisuus pelottaa
Kyllä datakeskukset on tie takaisin pärevalojen aikaan. Kehitysmaaksi taantumista. Energialla pitää tehdä jotakin joka oikeasti tuo mahdollisimman paljon arvonlisää maahan.
Erittäin kovaa sähkönkulutuksen kasvua ennusteessa. Datakeskuksilta pitäisi periä vähintään sen verran sähköveroa, että Fingridin verkkoinvestoinnit katettaisiin.
”Datakeskukset takaavat sähkön saantinsa tekemällä energiayhtiöiden kanssa monivuotisia sopimuksia, joissa hinta on lyöty lukkoon. Ne myös vaativat energiansa tuulettominakin päivinä, jolloin sähköstä voi tulla pulaa.”
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään