Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Pitäisikö päätös sitten jättää tekemättä ja miksi? Ydinvoimalahanke vie paljon aikaa, mutta onhan säävarmaa energiaa pakko saada jatkossa nykyistä enemmän, koska tuulivoimankin osuus on edelleen kasvamassa.
Hommahan menee niin, että ydinvoiman rakentamisesta on alkuvaiheessa hallituksen tehtävä periaatepäätös, jonka eduskunta hyväksyy. Periaatepäätösprosessin käynnistyminen edellyttää, että hallitukselle (Työ-ja elikeinoninisteriö) jätetään hyvin perusteltu hakemus asiasta. Jo hakemuksen laadunta edellyttää verraten laajaa selvitystyötä eli rahanmenoa ja vie aikaa. Hakijatahon sisäinen prosessikin eli päätös hankkeesta voi edellyttää yhtiökokouksen päätöstä.
Vaikea uskoa, että onnistuu 1,5 vuodessa. Ei minulla ole mitään uutta voimalaa vastaan.
Asiaa yritetään nyt tosissaan kuitenkin laittaa liikkeelle, jota seuraavat hallitukset sitten jatkavat. Vihreätkin ovat nykyisin ydinvoiman kannalla, joten eivät tee asiasta enää hallituskysymystä. 2-3 kertaa lähtivät aikoinaan ydinvoiman takia hallituksesta, ennen kuin alkoi heilläkin järki pakottaa päätä.
Eihän ydinvoiman tapetille nosto hallitukselle mitään maksa. Näkyvyyttä saa ilmaiseksi. Mutta kun nuo pojat eivät vaan taida nytkähtää eteenpäin riittävän nopeasti. Hallituksen olisi pitänyt jo alkuvaiheessaan lähteä liikkeelle. Tunnin juna on hyvä esimerkki. Nyt näyttää nytkähtävän eteenpäin, pojat (kunnat) alkavat taipua.
Ydinvoima voi kylläkin kannattaa, jos sen sähkö saadaan myytyä kiinteään hintaan esim datakeskuksille. Joskus ydivoimasähkön kannattavuusraja oli 50€/MWh. Nyt lienee lähes 100€/MWh.
Suomessa pärjättiin vuosikymmeniä neljällä ydinvoimalla, nyt niitä on jo viisi. Sähkön kulutus on pienempi kuin 2007. Edelleen on tarve rakentaa ydinvoimala, kun kansainvälinen suurpääoma tunkee tänne datakeskuksia, jotka eivät työllistä, mutta vaativat valtavat investoinnit sähköntuotantoon ja siirtoverkkoihin. Olemme kuin siirtomaa, suurpääoman nöyrä palvelija.
Entisissä siirtomaissa on käytössä myös pienpääomasijoitustoimintaa erityisesti naisten pienyrityksiin. Hyviä kokemuksia. Tolopainen voisi näyttää täällä esimerkkiä.
Suurpäomaa vastustivat erityisesti taistolaiset. Ehkä onnistuivatkin ja pääomat menikin Ruotsiin. Hyvähän siellä nyt heiluu. Itse toivotan kaikki lailliset pääomasijoitukset tervetulleiksi tähän pääomaköyhään maahan.
Datakeskus on hyvä asia sen sijaintikunnalle, mutta raskas yhteiskunnalle, jonka pitää turvata sille sähkö. Aika alhaisen jalostusasteen toimintaa josta suurin hyöty valuu ulkomaille, ellei datakeskus palvele jotain palvelualan yritystä joka työllistää Suomessa. Kaivoksia on myös arvosteltu alkutuotannoksi, mutta ne tuottavat malmeja yrityksille jotka jatkojalostavat niitä Suomessa. Sähkökin tulisi käyttää jonkin arvokkaan tuotteen tai palvelun tuottamiseen. Nyt hehkutetaan hiilidioksidin talteenottoa ja jalostamista polttoaineiksi. Saa nähdä sitten, syntyykö ja kuinka kalliiksi synnyttäminen käy valtion investointiavustuksina.
Kalliiksi käy ydinvoimakin, edellyttää jonkinlaista tuotantotukea.
Fortumin selvityksen johtopäätös on, että nykyisillä sähkömarkkinanäkymillä uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos kannattavuus on täysin sähkön markkinahintojen varassa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään