Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ymmärsinkö nyt oikein, että MJO kuitenkin tietää, mitä datakeskukset tekevät? Tuo onkin mielenkiintoista, sillä sehän nostaa näiden keskustelujen tason aivan toiseksi.
Datakeskusten sijoittumiseen vaikuttavat sähkön hinta, hukkalämmön hyödyntämismahdollisuus (kaukolämpö), tuotteen siirto ostajille (dataverkko) ja energian kulutus. Myös verotus.
Em tekijät ovat Suomessa varsin kilpailukykyisiä. Sähkön verotukseen on ehkä tulossa korotus, mutta hiljaista on. Budjettiriihessäkin taidettiin nostaa vain huoltovarmuusmaksua. Sähkön hinta tietysti nousee, kun kysyntä kasvaa, mutta todennäköisesti maltillisesti. On huomattava, että datakeskusten sähköenergian tarve on täällä, viileästä ilmastosta johtuen, alhaisempi kuin monessa muussa maassa.
MaalaisSeppo: ”On huomattava, että datakeskusten sähköenergian tarve on täällä, viileästä ilmastosta johtuen, alhaisempi kuin monessa muussa maassa.”
Tuo on aivan totta, mutta aivan samasta syystä sähkön tarve koko yhteiskunnassa on suurempaa, koska kiinteistöjen lämmitystä siirretään yhä enemmän sähkön varaan. Mikä ratkaisu tähän ongelmaan löytyisi?
MaalaisSepon luetteloon syistä tänne halajavien tietokeskusten listaan täytyy lisätä hövelisti kaikkeen uuteen suhtautuvat viranomaiset ja valtiovalta. Siksi tänne on tukkimassa myös tuuriteollisuus. Mitä ulkomaisempi huijari, sen parempi. Kaikki muistamme, kun ministerit kumarsivat nenää lattiaan, kun joku ulkomainen tyhjätasku laski huhun liikkeelle vetytehdasinvestoinnista. Siihen yhteen tiedotustilaisuuteen, jossa ministerit yrittivät mielistellä ja kiskaista suupielensä niskan takana yhteen, loppui se vetyinvestointi.
Rakennusten sähkön tarve täällä on todennäköisesti alhaisempi kuin monessa muussa maassa. Monessa maassa talot ovat hataria, ikkunat yksinkertaisia jne. Myös jäähdytyksen sähkön kulutus lisääntyy.
Täällä rakennusten lämmitys aiheuttaa talvella kulutuspiikin, joka vielä voimistuu, kun jotkut kaukolämpöyhtiöt siirtyvät sähkökattiloihin. Datakeskukset käyttävät sähköä melko tasaisesti ja ennakoidusti. Eivät siis aiheuta kulutuspiikkiä. Sähköyhtiöiden asiakkaiden valiojoukkoa. Elämme markkinataloudessa eikä siinä marmatus auta.
Kmo:n ajatukset olivat pinnalla, kun sähkölämmitys aikoinaan lisääntyi voimakkaasti. Eli onko järkevää käyttää pisimmälle jalostettua energiamuotoa rakennusten lämmitykseen?
Rakennusten sähkölämmitys ei paljoa työllistä, eikä synnytä vientuloja. Datakeskukset selvästi enemmän.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään