Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Juu Fingrid osuus kansalaisen sähkölaskusta on mitätön, ja lisäksi Fingrid investoinnit lisää myös huoltovarmuutta mikä on erittäin tärkeää nykyisessä maailman myrskyissä..
Näin toki vielä on, mutta jos tuo 8% maksimi-korotusten tahti/vuosi pysyy samana vaikkapa seuraavat 10 vuotta, niin ei se silloin enää ihan mitätön ole. Datakeskustahot kun kertovat jopa 14 miljardin euron investointitarpeesta siirtolinjoihin ja muuhun sähköinfraan.
Fingrid olisi halunnut nostaa enemmänkin maksujaan, johtuen etenkin tarpeesta vahvistaa sähkön siirtoa EteläSuomeen. Maksujen korotuskattolakia ei muutettu, joten näillä mennään. EteläSuomen ongelmana on vähenevä sähkön tuotanto, lisääntyvä kulutus (kaukolämpö sähköllä ja datakeskukset) sekä Venäjän sähkön tuonnin loppuminen.
Siitomaksujen korotuskattohan on Valtion hyppysissä. Eli, jos korotusnäkymät hirvittävät polittinen kenttä on oikea kohde.
Tulevaisuus on sähköinen. Muutamassa kymmenessä vuodessa liikenne tulee sähköistymään. Tosin autokanta tulee olemaan huomattavasti pienempi kuin nykyisin. Sähköautot maksaa paljon enemmän kuin polttomoottoriautot Ja korjaukset ovat kalliita. Haapala takoo akkujen korjauspajallaan voittoa 20% liikevaihdosta, autoliikkeet vajaa 3%.
Suomen valtio haluaa lisää verorahoja eli sähkön käytön verotusta varmasti lisätään se aiheuttaa kansalaiselle enemmän kuluja, ja näin saadaan myös sähköautoista enemmän rahaa valtion pohjottamaan kassaan..
Liikenteen osuus Suomen energian kokonais kulutuksesta oli vuonna 2023 16 %. Tässä luvussa tieliikenne lisäksi on kotimaan lentoliikenne, rautatieliikenne, meriliikenne ja vesiliikenne. Henkilöautojen osuus tieliikenteen kulutuksesta oli 51 %, eli vain muutama prosentti valtakunnan energian kulutuksesta.
Mutta yksityisestä autoilijasta tehdään kaiken pahis. Hänen liikkumiseensa kohdistuvilla veroilla ja maksuilla yritetään ratkaista ilmasto-ongelma ja lisäksi saada talous kuntoon. Huomioimatta sitä, että suuressa osassa Suomea siten liikkuminen on ainoa keino. Lähin metro-asema on meiltä n. 500 kilometrin päässä, lähin henkilöjuna lähtee 100 kilometrin päästä, posti-auto ei ole kulkenut tätä kautta yli 20 vuoteen, ainoa linja-auto vie vain koululaisia, muut siihen kyytiin eivät ole päässeet 15 vuoteen. Ja tämä on kuitenkin vasta puolessa välissä Suomea.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään