Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kalliin sähkön aikaan myydään ja halvan aikaan ladataan. Niin toimii systeemi. Esim. Ruotsissa on ko. systeemi toiminut jo 5 vuoden ajan , täällä vasta vähän aikaa. Samoin patteriautojen akustojen käyttö reservimarkkinoilla on jo Ruotsissa toiminnassa, täällä sähköyhtiöt koettaa jarruttaa sitäkin.
Aurora linja otetaankin Fingridin mukaan käyttöön jo 13.11. 2025. Alkuperäinen käyttöönotto piti olla vasta vuodenvaihteessa. Näin saadaan ilmojen kylmentyessä osaltaan vakautettua Suomen sähköverkkoa.
En huomannut Fingridin varoitusta sähköpuöasta. Visa on ilmeisesti tarkkanäköisenpi.
Tänä iltana sähkö on halpaa. Visa voi siis illalla varmistaa naapureistaan pörssisähkön käyttäjät. Jos illalla ulkovalot palaa niillä, joilla valot olivat aiemmin pimeinä, niin ovat pörssisähkössä.
Viroon on jo pitkään viety sähköä vajaalla teholla. Joku vika ilmeisesti.
Usein heikko-osaisimmat kasaantuu samoille asuin alueille! Niillä voi olla tosi kysymyksessä (sähkö) laskujensa kanssa! Siksi voi hyvinkin olla noita normi kansalaiselle järjettömältä näyttäviä ulko valo säästö päätöksiä, 2 centin kustannus vaikutuksen takia! Sekä aiheeseen juuttuneita pohdintoja!
Hussella taitaa olla ihan omaa kokemusta heikko-osaisuudesta, kun siitä noin asiantuntevasti kirjoittelee? Itselläni ei kokemus ko. aiheesta riitä. Vaikutta jopa siltä, ettei Hussella edes ole omaa ulkovaloa, jota illalla sytyttelisi ja sammuttelisi.
Varttihinnoitteluun siirtymisen jälkeen on ollut vähän trendinä, että joka toinen päivä kallista, joka toinen päivä halpaa. Siis vuoro päivin tuulee ja tyyntä. Samoin se, että tuntiin osuu aina yksi kallis vartti ja sitten taas yksi vähän halvempi. Tutkimattomia ovat tuulen Herran tiet.
T&T lehti: Norjassa on investoitu paljon lauttaliikenteen sähköistämiseen. Yksi yhtiö päätti kuitenkin hankkia vetykäyttöisen lautan. Ja tappiota alkoi tulla. Laskelmien mukaan päästötkin ovat vähintään kaksinkertaiset dieselkäyttöiseen vastaavaan lauttaan verrattuna. Merkittävin päästölähde on saksalainen sähkö, jolla vety tuotetaan. Toinen merkittävä päästölähde on rekkaliikenne, jolla nesteytetty vety Norjassa toimitetaan lauttayhtiölle. Merkityksetön ei ole myöskään tankatessa ilmakehään karkaava vety, joka on 17 kertaa haitallisempaa kuin hiilidioksidi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään