Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Harjulinjan suunnitelmat siis etenevät, ja vaikka nyt suunnitellaan vasta pohjoisosan linjausta, kyllä se eteläpääkin pian toteutuu Korialle asti, koska jo aiemmissa suunnitelmissa valmista pitäisi olla vuonna 2032.
Joitakin alustavia suunnitelmia oli netissä esillä jo pari vuotta sitten ja löysinkin silloin Korialle asti ulottuvan suunnitelman tarkkoine karttoineen (pylväätkin mukana), joka kuitenkin hävisi Fingridin kartoilta myöhemmin.
Silloinen suunnitelma paljasti, että vaimon metsäpalstan halkova nykyinen 110kV linja saisi vierelleen 400kV linjan, mutta nyt noita uusia suunnitelmia lukiessani valkeni, että sieltähän tuleekin luultavasti 2 x 400kV linja (en ainakaan keksi, miksi tuo tuplalinja ei ulottuisi loppuun asti), joka tarkoittaa n. 120m vaikutusaluetta (sisältäen madalletut reunavyöhykkeet ja nykyisen 110kV linjan).
Vaimon palstalla tuo tarkoittaisi n. 5ha uutta linjan alle jäävää metsäaluetta. Onko kenelläkään kokemusta siitä, millaisia korvauksia tuosta maksettaisiin? Otetaanko korvauksissa huomioon puiden arvo jollakin tavalla?
Ensi vuonna olisi tarkoitus tehdä ”aavistushakkuu”, koska pari kuviota linjan reunoilla olisi riittävän järeää kuusikkoa, joka jo muutenkin kaipaisi uudistusta kirjanpainajien takia. Oletus on, että tuon linjan alle jäävän alan voisi jättää uudistamatta.
Puut saat myydä linjalta minne haluat, Fingrid maksaa hakkuun. Odotusarvoja korvataan taimikoille. Uusien lakien mukaisia korvauksia ei taida olla maksettu vielä missään täällä Järvilinjan työmaallakin menee vielä pari vuotta ennenkuin mitään saa. Ja kannattaa varautua että siirtolinjoja tulee sitten lisääkin, tuulivoimaa alkaa tulla linjan lähistölle. Eli rantatonttien myynnin voi sitten unohtaa kun riski myllyille ja linjoille on joka paikassa.
Riski on olemassa maakuntakaavaan tuulivoimapotentiaalisiksi alueiksi määritellyillä paikoilla. Kunnat voivat näiden lisäksi kaavoittaa pieniä muutaman voimalan hankkeita. Niissä suojaetäisyys riippuu nykyisen hallituksen päätöksistä? En tiedä onko persujen ja muiden kiista asiassa ratkennut. Kyllä pelkkä maiseman muutoksen riski voi varmaan joissakin sijainneissa alentaa kiinteistöjen hintoja tai estää myynnin.
Näytti olevan Harjulinjalla ainakin Suonenjoen ympäristössä jollakin kartalla vielä monta reittivaihtoehtoa. Kiinteistökauppa nihkeää isolla alueella. Ainakin täällä välittäjä ei ottanut taloa listoilleen kun oli edes uhka tuulipuiston siirtolinjavaihtoehdosta tontin viereen.
Norjassa vety pohjainen polttoaine voi olla ammoniakki. North ammonia on sopinut Höegh autolinersin kanssa ammoniakki toimituksista auto lautoille. Meeriituulivoimalla tuotetaan vihreää vetyä, vuonna 2030 pitäisi ammoniakin toimitusten alkaa. Höegh kuljettaa autoja mm Kiinasta Eurooppaan, mutta onko 2030 ammoniakin tankkausta sitten muuten kuin Itämerelle tai mikä sen hinta muualla on. Tämmöinen kehitys on hidasta, yhtiöt näissä ottavat riskiä ja rakentavat puhtaampaa meriliikennettä.
Täyttä utopiaa, että niin vaarallisesta ja hankalasti varastoitavasta myrkyllisestä nestekaasusta kuin ammoniakki tulisi merkittävä polttoaine. Täysin järjetön ajatuskin. Kaikki ammoniakki, joka tuotetaan kannattaa käyttää lannotteisiin. Polttoaineet ovat jotain muuta.
Samaa mieltä Tolopaisen kanssa. Sekin on utopiaa, että vedyllä korvattaisiin kokonaan öljy ja kaasu ennen seuraavaa jääkautta. Vihreä siirtymä ottaa kyllä riskiä, kun polttoaineesta tehdään myrkkyä. Tankkauspaikat satamissa muuttuvat entistä kriittisimmiksi. Venäjän öljyinfraa on nyt tuhottu ja eurooppalaiset iloitsee siitä, samalla rakennetaan itselle infra, joka tappaa räjähtäessään kaikki ihmiset lähialueelta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään