Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
MJO on oikeassa, minulle tuli kirjoitusvirhe. Ei se vedyn laskettu ilmastohaitallisuus ole kuin 11 kertainen hiileen verrattuna. Karannut vety reagoi ilmakehässä muiden kaasujen kanssa. Erityisen haitallista on että se estää ja hidastaa metaanin poistumista ilmakehästä. ( Lähde: T&T lehti )
Karannut vety reagoi ilmakehässä muiden kaasujen kanssa. Erityisen haitallista on että se estää ja hidastaa metaanin poistumista ilmakehästä.
Ihan mielenkiinnosta kysyn millaisista karanneita vetymääristä on sitten kysymys? Hiilidioksidi määrissä puhutaan tonneista tuntia kohden liikennöitäessä polttomoottori laivoilla.
Aurinkoenergia-akustot alkoivat taas toimimaan. Marraskuun kulutus 280 kW. Pudotusta kesän pahimpiin kuukausiin lähes 100 kW. Sähkölasku 19,80 € ( alv mukana ). Pösilösähkön hinta suunnilleen sama kuin vanhassa kiinteähintaisessa sopimuksessa.
Arkikielessä luultavasti puhutaan kulutuksenkin osalta pelkistä kilowateista. Onhan se tietenkin valtava moka, jos jää tuo tunti siitä pois. Sen teknisemmistä asioista sähkön osalta en ole pyrkinyt käymään.
HS kirjoittaa että Fingridin hankkeiden kuten Lakeuslinjan luvitus ja lausuntojen saanti kestää liian kauan. Sähkö pitäisi saada virtaamaan vapaasti että verkkoon saataisiin liitettyä uusia sähkön käyttäjiä.
Yksi merkittävä hidaste mutta ei este johtuu metsäpeurasta. YVA:a käsittelevä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus arvioi, että Lakeuslinja ja alueelle suunnitellut tuulivoimalat yhdessä heikentävät metsäpeurojen elinympäristöä niin, että hankkeelle tarvitaan Natura-poikkeuslupa, josta päättää valtioneuvosto eli maan hallitus.
Tämä kohta tekstissä mietityttää: ”Metsäpeura ei ole suojeltava laji, mutta EU:n luontodirektiivin perusteella niiden elinympäristöjä ei silti saisi heikentää.” Miten niin ei ole suojeltava laji, jos se on häviämisriskissä?
Nämä eri lajien suojeltavuudet ja elinvoimaisuudet ovatkin sellaista tiedettä, jota voisi verrata jopa eri uskontojen tulkintoihin. Yksi esimerkki on liito-orava, jota Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN pitää maailmanlaajuisesti elinvoimaisena lajina, vaikka se on meillä vääntänyt moottoriteitä ja junankiskojakin mutkille!
Metsäpeura on nimenomaan niita ainoita suojeltavia lajeja suomessa. Niitä on koko maailmassa vain muutamia tuhansia jäljellä hyvin pienellä alueella Suomessa ja Venäjän karjalassa. Venäjän kantakin hyvin pienellä alueella. Liekkö maailmassa kovin monta niin uhanalaista isoa nisäkästä, että vain muutamia tuhansia jäljellä. Liito-oravia ja valkoselkätikkoja on maantieteellisesti valtavan laajalla alueella iso määrä, eivätkä ole maailman mitassa mitenkään uhattuna. Metsäpeura oli epäilemättä niin tärkeä riistalaji, että saamme isolta osalta kiittää olemassaoloamme siitä. Ruotsistakin se hävisi suunnilleen samaan aikaan kuin suomesta ja palauttamisesta on joskus sielläkin puhuttu.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään