Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
On se nyt todella populistista vastustaa näitä tehomaksuja, nyt monet poliitikot, mm. Kepun Antti Kaikkonenkin tätä kritisoi, tietysti vain kannatuksen keräämisen takia. Tehomaksu tulee ja hyvä niin. Ja arvostelijat lahjakkaasti unohtaa sen yksityiskohdan, ettei tehomaksu saa edes sähkömarkkinalain mukaan nostaa sähköfirmojen voittoja, eli on tarjottava asiakkaille myös tehomaksutonta liittymää. Mutta hauskaahan se on taas kansaa huudattaa näillä populistisilla valheilla, kun ei tähdellisempääkään uutisoitavaa Trumpin Grönlantihöpinöiden ohella ole.
Ja arvostelijat lahjakkaasti unohtaa sen yksityiskohdan, ettei tehomaksu saa edes sähkömarkkinalain mukaan nostaa sähköfirmojen voittoja,
Ja joku uskoo. Miten kävi carunan kanssa? Siirtohinta lähes tuplautui, mutta voitto ei. Kyllä nämä osaa kirjanpidon ja verosuunnittelun.
On tämä ihme kansa. Lähes iloitaan, kun eläminen kallistuu. Varmaan iloitaan veron korotuksestakin, jos naapurilla nousee enemmän.
Koskeeko tehomaksu myös teollisuutta, no eipä tietenkään. Sehän on vapaamatkustaja, käyttää puolet sähköstä mutta tuskin maksuosuus ylittää 20% sähkömarkkinan kokonaismaksuista Nyt jahdataan jo viiden kilowatin tehoja, kun rahaa pitäis saada tyhjästä. Mitään ei tarvitse tuottaa, mutta voi laskuttaa tehomsksua koko kuukauden, jos on joku erehtynyt kuluttamaan varttitunnin yli 5kw teholla sähköä. Onhan tuokin erikoista, kun liittymä hinnassa on huomioitu sulakekoko ja kuukausimaksussa. Sähköautojen kotilatauksesta tulee aika hidasta talvella. Vaikka juuri kotona ne pitäisikin ladata eikä pikalatureissa. No niiden käyttö tulee maksamaan maltaita. Tummia pilviä riittää hyvinvointivaltion taivaalla. Maaseudulla tietenkin on ongelmana, että maksavat asiakkaat vähenee, kun kylät pimenee viimeisten peräkamarin poikien sammuttaessa lamppunsa. Sähköverkon maksajia ei ole riittävästi.
Siirron perusmaksu nousee taas yli 5€/kk. Menee jo reilusti yli 60€/kk sen hinta. Kun vuosia sitten oli mahdollisuus käyttää päivä/yösähköä, hinta suosi yösähkön käyttöä. Nykyään ei mitä eroa kun siirron perusmaksu on niin korkea.
Parempi vaihtoehto olisi omatoiminen sähkön tuottaminen ympärivuotisesti . Tuulimylly rinkopaneelien lisäksi ja hyvä akusto varastoimaan sähköä. Laitan harkintaan.
En minä ainakaan ole koskaan iloinnut elämän kallistumisesta ja verojen maksusta, koskee se sitten itseä tai muita, mutta tähän ikään on tullut mukaan se kokemusperäinen realismi, ettei mikään uudistus tapahdu niin, etteikö sitä jouduttaisi myös maksamaan. Se vanha kulunut sanonta pätee edelleen, eli aina kun joku asia näyttää oikein hyvältä, kannattaa myös katsoa sinne kääntöpuolelle. Pitää muistaa sekin, että länsimaisessa yhteiskunnassa hyvin harvoin vain pakotetaan tekemään uusia ratkaisuja, vaan niihin houkutellaan rahallisesti, mutta se vaihe jää lähes aina väliaikaiseksi, ja sen jälkeen siirrytäänkin maksajien osastoon. Esim. koko huushollin muuttaminen kokonaan vain sähkön varaan, on pohjimmiltaan lähes aina oma valinta, jonka syyllinen löytyy eteisen peilistä.
Varaava takka-leivinuunisysteemi vähentää itselläni lämmityksen tarvetta. Samoin ulkosauna ,jota voi ihan hyvin käyttää ympäri vuoden, vähentää sähkön kulutusta . Rinkopaneelit toimii n. 6 kk/ vuosi. Sähköä menee lähinnä veden lämmitykseen, varaavaan lattialämmitykseen ja muuhunkin käyttöön jonkin verran .
Mitä enemmän siirtomaksut ja sähkö kallistuu sitä paremmalta tuntuu oma tuotanto esim aurinkopanelit katolla. Kyllähän tässä maassa kulut nousee, harvoin esim asuntojen yhtiövastikkeet laskee..
Pelkkä siirron perusmaksu kustantaa maaliskuusta lähtien täällä 1024€/vuosi. Sillä saisi jo aika hyvin maksettua vaikka tuulimyllysysteemin perustamiskustannuksen korkomenetyksen .( 5 %). Semmoinen 25 k€ mylly riittäisi hyvin talviajaksi.
Siirtomaksujen rajut korotukset johtuvat etupäässä säävarman sähköverkon rakentamisesta, joka on jatkunut jo kymmenkunta vuotta ja jatkuu vielä toisen mokoman. Toinen maksukakku kertyy sitten tästä ei-säävarman sähköntuotannon ja sen vaatiman infran rakentamiseta. Siinä mennään lisäksi veropuolellekin. Ei-säävarman sähköntuotannon hintalapuksi on arviotu 60-70 miljardia euroa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään