Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
”Fingridin mukaan maakaapelointi ei ole vaihtoehto muun muassa siksi, että se on kallista ja sen toimintavarmuus on ilmajohtoja heikompi. Myös ympäristövaikutukset olisivat kaivuutöiden takia ilmajohtoja suuremmat.”
Mielenkiintoinen näkökanta voimalinjojen maakaapeloinnista. Etenkin tuo maakaapelin huonompi toimintavarmuus kaipaisi kyllä hieman perusteluja. Jostain syystä ainakin pääkaupunkiseudulla sitä kuitenkin tehdään parhaillaan.
Fingridin edustajan olisi kannattanut sanoa pelkästään, että maakaapelointi on kallista. Muut selitykset pilasivat koko jutun. Lukijoita kun ei kannata aliarvioida.
Linkin mukaan maakaapeloinnin kustannus olisi arviolta 3-10 kertainen ilmajohtoihin nähden.Ulkomailla on raportoitu jopa 14-kertaisista kustannuksista.Eli jos samalla rahalla saat yhden maajohtolinjan ja vaikkapa viisi ilmajohtolinjaa niin väkisellä valinta kohdistuu ilmajohtoihin…
kmo:lle: Tuo Sitran arvioima 60-70 miljardia tekee sen reilun kymppitonnin /suomalainen, tai metsänomistajien vuonna 2024 saamat puunmyyntitulot 20. kertaisina.
Jaa Sitra on lukenut tätä palstaa ja keksinyt että tarvitaan 5-6 uutta OL3 kokoista ydinvoimalaa ja säävarma sähköntuotanto olisi taattu. Missä Sitran julkaisussa tämä on?
Taisi tuulimyllyt olla virheinvestointi. Laskettiin pelkkää pääoman tuottoa ilman varavoimaa. Kun tarvittava varavoimaa otetaan kustannuksiin mukaan ydinvoima on paljon parempi investointi. Nykyisin totuudet ovat lyhyt aikaisia saattavat kestää jopa viisi vuotta. Saksa teki vielä paljon suuremman virheen energiapolitiikassa ja sitä maksaa koko Eurooppa. Voisivat edes vähän osallistua talkoisiin ja laittaa moottoriteille nopeusrajoitukset. Kun ovat automarkkinatkin menettämässä kiinalaisille.
Perussyy siirtolinjojen massiiviseen rakennusurakkaan on koko Suomen kuulumineen samaan NordPoolin hintavyöhykkeeseen. Tästä syystä sähkö on Eteläsuomessa liian halpaa, jolloin on ollut kannattavaa ajaa siellä omaa tuotantoa alas ja pykätä mm sähkökattiloita. Jos Suomi olisi jaettu useaan hintavyöhykkeeseen, niin olisi Eteläsuomessa toinen tilanne ja mm sinne tuskin pykättäisiin näitä Datakeskuksia.
Valta Suomessa on pääkaupunkiseudulla ja päätökset ovat sen mukaisia. Maakunta maksaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään