Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sähkönsiirron hintaa nostavat vielä kyemmenkunta vuotta jatkuva säävarman verkon rakentaminen, ja samaan aikaan tapahtuva vihreään siitymään liittyvän sähköinfran rakentaminen. Siirtomaksut tehomaksuineen ja veroineen tulevat vielä nousemaan jopa kaksinkeraisiksi nykytasosta. Kova investointipaine ja velkaantuminen on ajamassa sähköyhtiöitä uusiin fuusioihin jo lähiaikoina.
Kalliiden maakaapelien asennuksen sijaan olisi pitänyt laittaa vain kunnolliset ilmajohdot moneen paikkaan. Riittävän leveät johtokäytävät ajaisi saman asian.
Jos siirtomaksut vielä nousee paljon, en aio jatkaa siirtoyhtiön asiakkaana. Eikä varmasti moni muukaan jos vain pystyy hoitamaan sähkön saannin muuten.
Sähkön siirtyminen johtoa pitkin voimalaitokselta kuluttajalle on kallista. Vertailun vuoksi AI:lta kysyttynä öljylastin hinta Saudi-Arabiasta Suomeen olisi n. 80 dollaria tynnyriltä sisältäen energian ja rahdin (siirto). Tynnyri (barrel) on n. 159 litraa ja energiaa on raakaäöljyssä n. 10 kWh/l. Tästä saadaan energian hinnaksi siirtoineen n. 5 dollarisenttiä/kWh, jota voi verrata omaan sähkölaskuun (energia + siirto). Lisäksi öljylle tulee tietysti jalostus- ja jakelukustannuksia, ja sähkö on korkeamman jalostusasteen tuote, mutta siltikin sähköjohto vaikuttaa kovin kalliilta energiansiirtomuodolta jos lukuihin on uskominen. Jos haluaa, siirtokustannuksissa voi ottaa vielä huomioon siirtoetäisyyden Saudi-Arabiasta Helsinkiin (n. 10 000 km) ja arvioimansa etäisyyden voimalaitokselta omaan seinään.
Jo yhden vuoden siirtomaksulla saisi kaapelia haudattua sen 270 m jota pitää muka yhden käyttäjän ylläpitää. Kaapelin käyttöikä on kymmeniä vuosia .Kustannus ei ole oikeassa suhteissa kuluihin.
Ei sillä raakaöljyllä satamassa olevan tankkerin lastissa tee mitään ellei satu olemaan öljynjalostamo. Kotiin toimitettuna kevyt polttoöljy maksaa mitä, veroineen noin 1,30 e litra vaikkapa. Verojen osuus noin 40 c/litra, eli veroton hinta 90 c / litra eli euro / kg taikka 10 c / kWh. Riippuu vähän sähköyhtiöstä mutta ei tuo nyt juuri sähköä halvempaa ole ja sähköllä on aika paljon enemmän käyttöä kuin polttoöljyllä.
Nyt kun alettiin veroasiosta puhua, niin sähkönkäytön verotus on vasta alkutaipaleella. Veropohjaa joudutaan siltäkin osin valitettavasti vielä laajentamaan.
Tuosta 80 USD/tonni hinnasta öljyn hinta on jotain 55 USD/tonni ja rahdin 25 USD/tonni, eli vajaat 2.5 euroa / MWh. Fingridin siirtohinnat ovat aika lähellä näitä:
”Kulutusmaksun yksikköhinnat ovat talviarkipäivänä 9,69 € / MWh ja muuna aikana 2,75 € / MWh. Talviarkipäivällä tarkoitetaan 1.12. – 28.2. maanantai – perjantai klo 7.00 – 21.00 välistä aikaa. ”
Gemini aproksimoi tynnyrin hinnaksi n. 70 USD ja rahdin hinnaksi 5…15 USD/barrel.
Jos siirto maksaa tuon 15 USD tyynyriltä (179 litraaa), niin hinnaksi tulee 8,4 c/litra, eli 0,84 c/kWh == 8,4 €/MWh. Esimerkiksi Elenian yleissiirto maksaa 4,69 c/kWh ilman alvia ja sähköveroa. Vertaillessa pitää muistaa, että öljynsiirtohinta on dollarisenttejä, ja sähkönsiirtohinta eurosenttejä. Eli öljyn siirto on vielä vähän tuotakin halvempaa euroissa.
Tämä spekulatiivinen vertailu ei kerro mitään öljystä tai tankkereista, vaan sähkönsiirtoyhtiöiden monopolista ja hinnoittelun tasosta. Johtoja täytyy uusia aika-ajoin, ja maahankin laittaa, ja hallintokustannuksiakin syntyy, mutta kun johto on kerran rakennettu, sähkö kulkee siinä itsestään. Tankkeria pitää ajaa kymmenen hengen miehistöllä pari viikkoa, tonnikaupalla bunkkeria polttaen, että lasti siirtyy Suomen rannoille. Ja jotain se laivakin maksaa vs. sähköjohto.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään