Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Taannoin oli täällä muistaakseni vääntöä siitä, paljonko yksi tuulivoimala tavitsee sähköä ylläpitoonsa. Nyt oli tilanne, että tuulivoima oli 13 MW miinuksella. Jos voimaloita on se 2000 kpl, niin eikös se silloin tee 6 500 kilowattia/mylly?
Tuulivoimaloiden omakäyttöteho (huipputeho) on n. 20…30 kW riippuen onko siinä lapalämmitys vai ei. Kaikissa ei ole. Teho kuluu lämmitykseen, lentoestevaloihin ym. Täysi teho ei ole tietenkään päällä koko ajan, eikä lapojakaan lämmitetä muuta kuin ennen käynnistystä jäätä sulattaessa.
Norjaan tuli viime vuonna järjestelmä, jossa kotitaloudet voivat valita sähkölle kiinteän hinnan. Tänä vuonna hinta on 0,4 Norjan kruunua eli 3,4 senttiä/kWh alv 0%. Jo yli 1,3 miljoonaa kotitaloutta Norjassa hyödyntää tätä kiinteää hintaa. Vaikutukset energian kulutukseen ovat merkittävät, sillä norjalaiset kotitaloudet ovat aiemmin joustaneet kulutuksessa pörssisähkön hinnan mukaan. Ruotsissakin on nyt asetettu hintakatto, jos sähkön kuukauden keskimääräinen spot-hinta ylittää 1,5 Ruotsin kruunua eli 14 senttiä/kWh. Näillä on vaikutuksensa Suomeen, jossa sähkön hintavaihtelut ovat hyvin suuria. Säätövoima, jota Suomessa voidaan käyttää tuulettomina päivinä, on norjalaista ja ruotsalaista vesivoimaa.
Mitä opimme tästä, kun antaa kapitalistille pikkusormen, se vie koko käden. Norjassa ja Ruotsissa valtio omistaa vesivoiman ja hallitus voi päättää kuluttajien sähkön hinnan
Toivottavasti narisija sille linjalle ei enää jouduttaisi. Pitää muistaa, että myös Norjasta ja Ruotsista Suomeen sähköä tuovat merikaapelit ja maalla kulkevat siirtolinjat ovat verrattain helposti katkaistavissa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään