Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sähkön kysyntä Norjassa jokatapauksessa lisääntyy. Jos Pohjanmeren hanke ei toteudu, niin sähkön siirtomahdollisuudet Norjasta heikkenevät, mikä nostaa sähkön hintaa täällä. Näin se markkinatalous toimii. Maalaisjärkikin riittää sen tajuamiseen.
Nyt ollaan vielä jotenkin pärjätty, vaikka tuulivoimaa ei ole juurikaan saatavana, mutta Suomessa on nyt valmistumassa useita uusia datakeskuksia, jotka lisäävät aivan merkittävästi valtakunnan sähkönkulutusta, mutta tuontia ei voida enää lisätä, eikä säävarmaa sähköntuotantoa ole näillä näkymin lisää tulossa. Miten tämä yhtälö aiotaan ratkaista?
Jos hetkellinen sähköpula uhkaa, vaihtoehdot ovat kai tuonti, sähkövarastot eli akut, kulutusjoustot ja varavoimalat. Näitä sitten käytetään tilanteen mukaan yhdistellen. Tuonnin mahdollisuuksia ei voi tietää etukäteen, vai onko tuo varma tieto että tuontia ei voida lisätä?
Ruotsista voidaan tuoda enintään n 3000 MW ja Virosta 1000 MW. Nyt Ruotsista on tuotu aika lähelle maksimimäärää ja Viron suuntaan on viety vaihtelevia määriä. Jos hinta vielä nousisi, Virossa lisättäisiin palavan kiven voimaloilla tuotettua sähköä ja sieltä voitaisiin tuoda sähköä Suomeen.
Jos hetkellisestä tehopiikistä puhutaan, eipä tuota tuontia kovin paljoa voitaisi lisätä. Varavoimalat on enempi varattu häiriötilanteisiin kuin normaaliin talvipäivään vaikka hinta pomppaisi.
Jos sähkönkulutus tästä kasvaa, vaikka sitten datakeskuksista niin mennään niin kuin nykyisinkin, eniten maksava saa haluamansa sähkön.
Sähköpulaa ei voi käytännössä tulla, kun hinta nousee, teollisuus alkaa myydä sähköä verkkoon ja vähentää omaa tuotantoaan. Sille on sama mistä rahaa tulee.
Hieman uteliaana odottelen loppuviikkoa, kun tuulivoima seisoo melkein toimettomana ja kiristyviin pakkasiin vastataan sähkökattiloilla. Tai varavoimaahan siihen varmaan otetaan käyttöön, öljyä ja kaasua.
Nautitaan nyt niistä ryssävihan hedelmistä, koska luontokin näyttää avittavan omien johtajien pöljäilyjen lisäksi, että sitä herkkua on tarjolla enenevässä määrin.
Mukava seurata miten sähkönkulutus ei muutu vaikka pakkanen kiristyy. Haketta toki menee vähän enemmän. Vielä kun pari kuukautta pidetään kunnon pakkasia myllynlavat jäässä saattaa e-puukin saada ansaitsemansa arvostuksen takaisin.
Kyllä se kulutus vaan silloin nousee, kun säkön hita on kiinteä 3,4 senttiä/kWh (alv 0%), kun vielä ottaa huomioon norjalaisten tulotason. Lähes ilmaistahan se silloin heille on.
No mihin? Pitävät ovia ja ikkunoita auki talvella? Jäähdyttävät ja lämmittävät yhtä aikaa?
Norjassa on ollut aina sähkö halpaa ja heilläkin on siirtomaksut.
En usko minäkään, että norjalaiset kovin tuhlaisi sähköä hinnan laskiessakaan . Kun venäläisiä matkailijoita oli lomamökeissä, ne piti ovia ja ikkunoita auki ja poltti paljon polttopuita mökeissä, kun puut oli heille ilmaisia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään