Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Toivotaan täällä Suomessa niin, ettei sähkön kulutus Norjassa nousisi, tosin itse ennakovat sen nousevan. Täällä meilläkin uusia sähkön kulutustapoja tulee koko ajan lisää mm. liikenteeseen:
Vettä vähän varastoissa GEMINI tekoälyn mukaan, joka tietää kaiken. Näin toteaa:
Pohjoismaiden vesivarastojen tilanne on tammikuussa 2026 sähkön hinnan kannalta haastava ja hintoja nostava tekijä.
Tilanne on muuttunut selvästi vuoden 2025 alusta, jolloin vesivarastot olivat ennätyskorkealla. Nyt vuoden 2026 alussa tilannetta leimaa ”hydrologinen vaje”, mikä tarkoittaa, että vettä ja lunta on varastoissa selvästi normaalia vähemmän.
Näkyy kaukolämpölsaitosten sähköntuotanto olevan jo aika lailla tapissa, onneksi ei ole tämän kovempi pakkanen. Teollisuus näkyy myös siirtyneen sähköntekoon. Varavoimaakin on jo pelissä mukana.
Kovat pakkaset jatkuu maaliskuulle asti. Polaaripyörre hajoaa ja sulkukorkeapaine jää Suomen kohdalle pitkäksi aikaa. Samaan aikaan ei tuule, eikä vettä riitä altaissa. Sähkö on kallista koko talven.
Se on hyvä asia, että sähkö on kallista. Saavat nekin tuloja, joilta tuuriteollisuus on syönyt kassavaroja. Tuuriteollisuus ei saa tuloja nyt muualta kuin omien siipien sulattamisesta. Kauankohan nuo siivet kantavat?
1800 hehtaaria voimalinjojen alla ja pois metsätalouden piiristä ei aiheuta lontokatoa??? Jos aiheuttaa, syylliseksi todetaan metsänomistajat, joiden on vähennettävä hakkuitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi…. Tämä vihreällä logiikalla ajateltuna.
Se on sitä vihreää siirtymää. Jää vai useimmiten tämä asian toinen puoli kertomatta. Sähkösyöpön Etelä-Suomen ruokkimiseksi on näitä vihreän siirtymän käytäviä yhä enemmän rakennettava. Kaksi kolmasosaa sähköstä käytetään etelässä. Mutta eihän kohta muualla kuin pääkaupunkiseudulla ole edes asukkaita. Maaseutu autioituu. Ketäpä ne yli satametriset linjaerämaat enää haittaavat. Näinhän perustelut kuuluvat. Metsät, ne mitä on jäljellä, kuitenkin jäävät, ne eivät muuta Hellsinkin seudulle. Ja niiden on yritettävä niellä Hellsinkiläistenkin pierut.
Kansa kun vaeltaa etelä-suomeen ja sähkön tuotanto on muualla, aluepolitiikka toimii niin siirtolinjoja tarvitaan ja näköjään erittäin paljon.. Ratkaisuun olisi yksi avain, Ukrainan sodan loppuminen ja sähkön tuonnin aloitus venäjältä etelä-suomeen mutta voiko tuon varaan laskea?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään