Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Varmaankin näin. En tunne sopimusta. Mutta sen laitoin merkille että kun Venäjä hyökkäsi ukrainaan ja ne maat jotka arvostelivat hyökkäystä alkoi energian saannissa olemaan toimitusvaikeuksia. Kummastin Saksaan menevän putken pummppausasemien huollot alkoivat ja venttiilit vikaantuivat. Onneksi ukraina katkaisi koko putken jenkkien käskystä.
Sähkön hintapiikit muistuttavat, että tuulivoimaan nojaava järjestelmä ei pelaa samoilla säännöillä kuin tarpeen mukaan liikkeelle lähtevä sähköntuotanto. Tämä ei ole vain pörssisähkön käyttäjien huoli, vaan myös huoltovarmuuskysymys Suomelle.
Viime vuonna tuulivoimalla tuotettiin jo 26 prosenttia Suomen sähköstä. Tuulivoiman tuotantokapasiteettia on Suomessa liki 9 500 megawattia, lisää on rakenteilla noin 1000 megawattia, ja luvat ovat valmiina noin 3 700 megawatin rakentamiseen, eli kaikki yhteensä jo 14 200 megavattia.
Viime vuosina suomalaisia on opetettu käyttämään sähköä silloin kun se on halpaa. Nyt on havahduttu, ettei tämä ole sähköverkon kuormituksen kannalta optimaalista. Siksi sähköverkkoyhtiöille on tulossa tehomaksu kulutuspiikkien tasaamiseksi.
Päänvaivaa pakkasilla tuottaa myös lämmityksen sähköistyminen, joka lisää sähkönkulutusta ja kuormittaa sähköjärjestelmää usein juuri huippukulutuksen aikaan.
Suomen keskustelut säävarman sähköntuotannon tukimalleista jatkuvat yhä EU-komission kanssa, sekä kotimaassa siitä, lankeaako lasku rakentamisesta vaihtelevan tuulivoiman tuottajille, sähköä käyttäville kotitalouksille ja yrityksille, vai valtiolle ja veronmaksajille. Kauppalehti
Onko Visakallon tarkoitus vähentää vai lisätä omaa sähkön kulutusta. Ei voimaloita rakenneta eikä verkkoja, jos sähköä ei kuluteta. Turhaan valitetaan ongelmasta, joka on itse aiheutettu.
Verkkosähkön kulutus vähenee näin pakkasilla hyvin polttamalla puuta varaavassa takka-/leivinuunisysteemissä. Keväällä alkaa jo rinkopaneelit tuottamaan. Mutta siirtomaksua ne ei paljon pienennä, kun kallistuva perusmaksu ei riipu kulutuksesta.
Ei taida Tolopainen meikäläisen sähkönkulutus muuttaa tilannetta oikein suuntaan eikä toiseen. Polttelen reilusti ulkovaloja, jotta pörssisähkötalojen isännät näkevät hakea puita takapihoiltaan. Sähkösaunassa tulee käytyä kuten aina ennenkin.
Sanomisessa olen Visan linjoilla eli käyn sähkösaunassa kuten ennenkin, mikä tarkoittaa, että hyvin harvoin. Noin pari kertaa vuodessa jossakin hotellissa tai kylpylässä. Puulämmitteistä saunaa käytän sentään pari kertaa viikossa.
Poliittinen paine nousee sähkörintamalla, jos esim ydinvoimaa joudutaan ajamaan alas. Pelkkien markkinavoimien varaan ei varavoimaa voi rakentaa. Kyllä Valtion olisi ryhdyttävä pikaisesti toimiin jo nyt saatujen kokemusten mukaan sähkön saatavuuden varmistamiseksi. Ehkä seuraavassa hallitusohjelmassa on jotakin ko asiasta.
Varavoimalat toimivat maakaasulla, jota ennen tuotiin Venäjältä ja nyt USA:ta (LNG). Molemmat ovat epäluotettavia. Meri-Porinkin voimala seisoo eikä käynnisty nappia painamalla. Siellä pitäisi valmiustaso nostaa nopeaan käynnistämiseen.
Sähkön kapasiteettimarkkinat voisi auttaa talvien huippukysyntään mutta sekin maksaisi, mikä se Fortumin pyynti oli 3-4 c/kWh lisää kaikkeen sähkön hintaan ja he voisivat rakentaa uuden ydinvoimalan. Eikä siihen menisi kuin 10-20 vuotta. Nopeammin voisi rakentaa Kemijärven pumppuvoimalat, ehkäpä menisi vain 10 vuotta.
Oma arvaukseni on että lähivuosina tulee reippaasti lisää sähkövarastoja, nyt niistä saadaan parhaimmillaan verkkoon n 100 MW, luultavasti muutamassa vuodessa niistä saadaan jo 1000 MW luokan tehoja piikkitunneille.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään