Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ruotsinkin sähkönmyynti Suomeen on myös liiketoimintaa. Sähkö on silloin toki halpaa, jos emme sitä tarvitse, mutta hinta nousee heti, kun tarvetta on. Sähköä voisi verrata vaikkapa naudanlihaan. Sitä myydään sinne, mistä siitä saa parhaan hinnan. Siitäkin meillä on nyt kokemusta.
Siniluoto:
”Ei Ruotsista on tullut jo 2 viikkoa sähköä koko siirtolinjan kapasiteetilla.”
Esimerkiksi tänään klo 00-06 tuotiin Pohjois-Ruotsista sähköä 1600-1900 MW teholla ja myöhemmin päivällä 2100-2200 MW teholla, koko kapasiteetti ei ole ollut koko aikaa käytössä. Sähkövarastot eivät nyt pysty lataamaan usean sadan MW teholla mutta veikkaan että muutaman vuoden päästä pystyvät.
Sähkövarastojen rakennus ja käyttö ei lisää sähkön tuotantokustannuksia. Varastot maksavat kulunsa sähkön hinnan vaihteluista ja osallistumisesta sähkön reservimarkkinoille.
Ainakin minulle oli yllätys, että tuulivoimaloiden lapojen sulatusjärjestelmä olikin vain pienessä osassa myllyjä. Tokihan ne nostavat kustannuksia, mutta eihän tällainenkaan tilanne, että valtakunta on pitkiä aikoja ilman tuulivoimaa jäätyneiden lapojen takia, ole mitenkään järkevä.
Tämä nykyinen vihreä siirtymä muistuttaa hämmästyttävän paljon pohjoisen jokien ja koskien valjastamista sähköntuotantoon sodan jälkeen aina 60-luvulle asti. Silloinkin oli voittajia ja häviäjiä, ja osalla katkeruus kulkee edelleen perintönä sukupolvelta toiselle.
Varastoitua aurinkoenergiaa on nyt mennyt reippaasti. Polku liiterille on pysynyt auki. Jo 1 / 5 osaa tälle talvelle varatusta aurinkoenergiasta on muuttunut turvemaan lannoitteeksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään