Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Visan kannattaisi perehtyä paremmin noihin sähköpuolen laskelmiin. 90000 taloutta muka tarvitsisi 1350 MW teholla sähköä eli suunnilleen 10% Suomen tuotantokapasiteetista.
Monessa talossa on edelleen toimiva öljylämmitys sähkölämmityksen ohella. Naapuritalossakin on. Asensivat lämpöpumput ja meinasivat purkaa öljyjärjestelnän. Asentaja totesi, ettei hyväkuntoista kannata purkaa. Naapurit ovat nyt tyytyväisiä. Niin mekin hakekaukolämpöön.
Lisähaaste kiinteistöjen sähköllä lämmityksessä on se, ettei sähkön vuosikulutus kerro suoraan siitä, paljonko sitä tavitaan lämmityskautena ja etenkin sydäntalven kylmimpinä kuukausina. Aika yleistä taitaa olla, että sydäntalven kolmena kuukautena kulutus on samaa luokkaa kuin muina yhdeksänä kuukautena yhteensä. Puun ja öljyn varastointi on halpaa ja helppoa, mutta sähkön varastointi pidemmäksi aikaa suurina tehoina on huomattavasti kalliimpaa ja haasteellisempaa. Esim. nyt pakkasilla valtakunnan sähköverkon nykyiset sähkövarastot riittivät vain 15 minuutiksi kerrallaan.
No, kerropa MaalaisSeppo sitten meille, miten se ko. talojen tarvitsema lisäsähkö tullaan sydäntalvella tuottamaan nykyisen kulutuksen ja datakeskusten, ym. lisäksi? Helpotan sen verran, että pudotan talojen kulutuksen puoleen, eli 7 500 kWh, eli yhteensä 675 megavattiin.
Kehoitukseni Visalle perehtyä syvällisemmin noihin sähköjuttuihin on edelleen voimassa viimeisimmänkin Visan kommentin jälkeen. Menee teho ja energia sekaisin.
Öljylämmityksestä luopuvat talot siirtyvät todennäköisesti yleisimmin käyttämään lämpöpumppuja lämmitykseen ja osittain myös käyttöveden lämmitykseen. Joissakin on jo nyt sähkölämmitysvastukset kytkettyinä suoraan nykyisiin vesikiertoisiin lämmitysjärjestemiin ja ko tehontave ei ”lisärasita” sähköntuotantoa.
Koska ainakaan minulla ei ole tietoa, onko Visan ongelmaa joku tutkinut, täytyy tehdä suuruusluokkatarkastelu.
Tyypillisen uudehkon omakotitalon lämmityksen (käyttövesi mukana) on n 6 kW. Osa öljylämmitteisistä taloista käyttää jo nyt sähköä lämmitykseen, koska se on edullista. Oletetaan että 1/4-osa toimii näin. Lopuista suurin osa siirtyy lämpöpumppuihin ja pieni osa suoraan sähkölämpöön. Oletetaan nykyisten öljylämmitystalojen lämmityksen tehontarpeeksi 8kW huippupakkasilla.
Oletan, että nykyisistä öljylämmitteisistä taloista 1/4 osa lämpiää jo nyt sähköllä, puolet siirtyy lämpöpumppuihin (tehokerroin 2) ja 1/4 suoraan sähkölämmitykseen. Eli ko talojen laskennallinen sähkötehontarve nousee n 8*45000 kW = 360 MW.
Ko talot ovat hajallaan Suomessa. Osa lienee poistuu käytöstä. Lisäksi niiden tehontarve ei toteudu kaikilla yhtäaikaa. Valistunut arvaukseni on, että ko talojen sähkön lisätarve on korkeintaan 200 MW. Toisaalta samaan aikaan suoraa sähkölämmitystä käyttäviä taloja siirtyy lämpöpumppuihin, ja näin öljystä luopuvien lisääntyvä sähkön tarve kompensoituu täysimääräisesti ellei enemmänkin.
Alkuperäiseen kysymykseeni palatakseni, millä tuo 200 megawattia tuotetaan silloin kun sitä eniten sydäntalvella tarvitaan? Sen lisäksi kun on nyt tulossa usiksi suuriksi sähkönkuluttajiksi useampia datakeskuksia, lisää täyssähköautoja, yms. Ollaan taas aika isoissa luvuissa. On laskettu, että yhteensä 2000 megawattia lisää sähkönkulutusta nykyisen päälle.
Haja-asutusalueella ok-taloissa voidaan polttaa puuta huippupakkasilla, kun sähkö on kallista. Bioöljyn riittävyys herättää kysymyksiä. Sitä saisi jo tosiaan talonsa öljylämmitykseen, jos haluaisi olla oikein vihreä. Mutta riittääkö sitä kaikille käyttäjille, kun sitä halutaan lisää myös raskaaseen liikenteeseen ja lentokoneisiin?
Aloin käyttää Fortumin sovellusta, josta näkee tunnin ja päivän toteutuneen kulutuksen, hinnan sekä pörssisähkön hinnat. Kulutusvaikutteisessa sopimuksessa (Duo) hintaan voi pikkasen vaikuttaa ajoittamalla kulutusta halpoihin tunteihin. Voi harjoittaa pörssiasiakkaiden tapaan kulutusjoustoa, esimerkiksi voi ajoittaa auton latausta sekä kiukaan, lieden, tiski- ja pyykkikoneen käyttöä.
Uusiutuvaa komponenttia sekoitetaan bensaan ja dieseliin nyt 16,5 % joten liikenteen päästöt alenevat sen avulla hiukan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään