Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Saksalaiset ja muut Eurooppalaiset autonvalmistajat ovat lähinnä halunneet katsella sivusta miten ensin Tesla ja sitten Kiinalaiset sähköautonvalmistajat ovat vallanneet markkinat. Sähkön hinta tehtaalla ei siinä vaikuta, yhtä lailla mersun sopimusvalmistus loppui Ugissa vaikka Suomessa sähkön hinta ollut Euroopan halvimpia.
Sitten vielä jotkut jaksavat päivitellä, miksi saksalaiinen autotuotanto siirtyy muihin maihin, tai lopettaa kokonaan, ja kiinalaiset autot valtaavat markkinat!
Aika kaukaa on haettu syy Saksan autoteollisuuden ahdinkoon on sähkönhinta. Lisäksi lähes kaikki Euroopassa myytävät Teslat valmistetaan Saksan tehtaalla.
Saksalaiset ja muut Eurooppalaiset autonvalmistajat ovat lähinnä halunneet katsella sivusta miten ensin Tesla ja sitten Kiinalaiset sähköautonvalmistajat ovat vallanneet markkinat.
Juuri näin, Saksa on vielä maailman 3 suurin talous mutta ei välttämättä kovinkaan pitkään enää.. Ns vanhan euroopan talousmahdit on jatkossa todellisessa paineessa aasian maiden Kiinan, Intian, Vietnamin mm kanssa.
Autotehtaan sähkönkulutusta ei voi väheksyä. On myös huomattava ero, puhutaanko vain kokoonpanotehtaasta, vaiko varsinaisesta autotehtaasta, joka valmistaa myös komponentit. Atotehdas kuluttaa kymmeniä tuhansia megawattitunteja sähköä vuodessa. Autotehtaat käyttävät sähkön lisäksi paljon maakaasua tai muuta lämpöenergiaa. Kokonaisenergiasta noin kaksi kolmasosaa on sähköä.
Kotimaan sähköuutisissa keskitytään useimmiten vain itse sähkön ja sen siirron hintoihin, mutta harvemmin sähkön tuotannon investointien kustannuksiin. Järvisydämen surullinen tarinan yhtenä osatekijänä oli oman sähköntuotannon kalleus.
Kauppalehden lukeman Järvisydämen yrityssaneeraushakemuksen mukaan yhtiö kertoo panostaneensa muun muassa omaan energiantuotantoon, jonka takaisinmaksuaika on kuitenkin osoittautunut odotettua pidemmäksi. Pyrkimys energiatehokkuuteen on sisältänyt myös omaa sähköntuotantoa aurinkovoimalalla ja osallistumista sähkön reservimarkkinoille kysyntäjoustojen kautta. Yhtiö on tehnyt näihin järjestelmiin useiden miljoonien eurojen suuruisia investointeja. Investointien lainoitusajat ovat ovat osoittautuneet liian lyhyiksi (5–8) vuotta suhteessa niistä muodostuneihin energiankustannusten säästöihin.
Suomessa sähkön ostaja maksaa Suomen hinnan, Ruotsissa sähkön myyjä saa Ruotsin hinnan. Ruotsin ja Suomen verkkohintojen erotus menee kantaverkkoyhtiöille, Fingridille ja SvenskaKräftnetille.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään