Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
MaalaiaSeppo taisi nyt unohtaa, että koko Suomen sähköhuoto perustuu 25%-35% osuudelta Ruotsin ja Norjan vesivoimaan. Silloin kun siellä on vesi vähissä, niin sillä on vaikutuksia myös tänne Suomeen.
Onko sulla Apli kaksisuuntainen latausasema patteriauton akuille? Akut toimii silloin sähkövarastona jota voidaan purkaa tarvittaessa joko myymällä yleiseen verkkoon tai kotikäyttöön. Riippuu auton akusta ja latausasemasta onko mahdollista esim. myydä sähköä kalliin hinnan aikaan vai vain käyttää sitä varastoa kotona.
Tuohon tarkoitukseen paras vaihtoehto olisi ehkä Cadillac sähköauto 200 kwh akustollaan tai Volvo ex60 (100 kwh).
Vuositasolla Suomi on sähkön osalta omavarainen. Miten siis Norjasta ja Ruotsista tuodun sähkön osuus Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta voi olla Visan esityksen mukainen?
Ajoittain, kovien pakkasten aikaan, Ruotsin kautta tulee Suomeen suurimmillaan n 3000 MW, josta kuitenkin osa menee Suomen kautta Viroon. Kun Suomen kulutus on n 10 GW, voi Ruotsista tuodun sähkön osuus olla kulutuksesta 25 %. Ydinvoimaloiden sesokeissa jopa Visan mukainen 35%. Vuositasolla n 0%.
Nythän on tuullut reippaasti ja Suomesta on viety sähköä Ruotsiin. Täyttävät siellä näin vajaita vesivarojaan. Samaa tehdään Suomessa. Onneksi on uusiutuvan sähkön kapasiteetti noussut ja voidaan ladata vesialtaita n 9 kk. Ehkä selviämme näin.
T&T -lehden mukaan Helen poltti paukkupakkasilla runsaasti öljyä. Uusiutuva energia ei riittänyt pitämään pääkaupunkia lämpimänä eikä vedenkeittimiä sulana.
Vuositasolla Suomi voi olla sähköomavarainen. Kuluttajan kannalta ratkaisevampi on kuitenkin teho-omavaraisuus. Etenkin, kun sähkön varastointiin ei vielä ole riittävästi kapasiteettia. Minäkin olen puolukoiden suhteen syys-lokakuussa täysin omavarainen, on jopa huikea ylitarjonta. Mutta jos en saa niitä säilöttyä pakastimeen, olen muut kuukaudet oston varassa.
Oliko se nyt viime kesänä, kun siirtolinja Viroon oli poikki, niin sähkö täällä oli nollahintaista. Jopa niin halpaa, että sitä ei kannattanut aina tuottaa. Eipä ollut tilanne sama tammi-helmikuussa. Emme olleet teho-omavaraisia ja sähkö maksoi maltaita. Vuositasolla pääsemme kuitenkin varmasti hyvinkin sähköomavaraiseksi. Tilastollista harhaa? Huipputuotanto ja huippukulutus kohtaavat liian harvoin. Olemme liian harvoin teho-omavaraisia.
Kaikkein huvittavin käsite on ollut aurinkovoimalan ilmoitettu ”vuosituotanto”, vaikka ihan jokainen kuitenkin tietää, ettei aurinkovoimaa tule kuin se puoli vuotta vuodessa, ja vain puolet ajasta siitä toisestakin puolesta vuotta…
Jättäkää jo tällä kertaa sanomatta, että nykyiset aurinkopaneelit tuottavat sähköä talvellakin, kun ette usko siihen itsekään. Ne sähkömäärät ovat niin pieniä, ettei sillä ole paljoakaan merkitystä.
Ei oikein avaudu, mitä Visa yrittää sanoa. Pitäisikö aurinkosähkön tuotanto hänen mukaansa lopettaa vai ainakin estää kapasiteetin lisäys?
Aurikosähköähän saadaan eniten silloin, kun kaukolämmön vastapainevoimaa on niukasti ja ydinvoimalat ovat huollossa. Päiväsaikaan, jolloin kulutus on suurimmillaan on myös suuren osan vuodesta aurinkosähkön tuotanto tapissa.
Aurikosähköön investoi moni taho. Eiköhän ne osaa laskea kannattaako.
Omat aurinkopanelit tuottaa tammikuusta lokakuun loppuun riippuen vuodesta, ja nythän tilanne näyttää vuosi vuodelta paremmalta jos siirto ja sähkön hinnat nousee ja samoin polttoaineet. Aurinkovoimalla isommassa mittakaavassa on edessä hieno tulevaisuus maailmassa ja miksei jonkinlainen myös suomessa, en näe siihen mitään esteitä.
Fossiiliset ovat jostain syystä Stadin vihreille sydämen asia.Ensin venäläinen kivihiili ja nyt italialainen jäte joka on öljystä tehtyä muovia eli myöskin fossiilinen polttoaine…
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään