Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kyllä tuo vaan marmatukselta tuntuu. Kannattaa nyt vain uskoa että kohti päästötöntä energiaa mennään. Polttotuotanto jää vain kaukolämmön tuotantoon ja pienille voimalaitoksille joiden ei tarvii maksaa päästöoikeudesta.
Jos tuntuu marmatukselta, niin antaa tuntua. Sitäkään tosin ei taida voida enää kiistää, etteikö aikaisemmin esilletuomani asiat olisi pitäneet paikkaansa, vaikka ne saivatkin täällä vielä jokin aika sitten melko meluisan vastaanoton.
Vesivoima on ylivoimaisesti parasta säätövoimaa, nyt vaan lisää Suomen koskia valjastamaan, ripeästi.
Vesitilanne todettiin maaliskuussa 2026 poikkeuksellisen heikoksi. Kannattaa toivoa sateista ja tuulista kevättä. Veikkaanpa, että tänä päivänä kunnissa vastustetaan paljon enemmän vesivoiman kuin tuulivoiman rakentamista. Vastahan Kemijärvi esti pumppuvoimalan rakentamisen. Eikä Suomessa ole edes varteenotettavia koskia vapaana.
Vähän vaikuttaa oudolta Fingridin käsitys että aurinkovoimalla katettaisiin iso osa kulutuksen kaksinkertaistumisesta.Kun katsoo linkistä esim. kuluneen kuukauden tilannetta niin näkee ettei aurinkovoimalla ainakaan vielä kateta yhtään mitään.Hirmuisesti pitäisi rakentaa aurinkopaneelikenttiä ja kuitenkin niiden tuotanto on talvella( eli vielä nyt maaliskuussakin) käytännössä nollassa…
Ei nyt ole muutamaan päivään paljon rinko paistanut. Mutta tuulta on piisannut. Samalla tyylillä toimii off-grid systeemi kotioloissakin; tuulisella kelillä pyörii rupelit, rinkopaneelit kerää sähköä kun paistaa ja muulloin toimii akusto. Sitten kun ei tuule eikä paista pitkään aikaan pitää olla varavoimana aggregaatti.
Vielä tuosta suurten aurinkovoimaloiden ”vuosituotosta” sen verran, että jokainen voi senkin katsoa sieltä Fingridin sivustoilta. Jos se aika vuodessa, mitä ne tuottavat sähköä niin paljon, että sillä on merkitystä, muutettaisiin täysiksi vuorokausiksi, niitä olisi n. 90 kpl, eli kolme kuukautta vuodessa.
Aurinkosähkön tuotannon merkitystä on otettava huomioon myös ajankohta, jolloin ko sähköä tuotetaan. Nyt ko sähkön tuotantokausi on alkanut. Samaan aikaan kaukolämmön vastapainevoiman tuotanto on voimakkaasti vähentynyt. Lisäksi kohta alkaa ydinvoimaloiden huolto Suomessa ja Ruotsissa. Tähän saumaan aurinkosähkö sopii hyvin.
Lisäetuna on, että aurinkosähköä on tarjolla kesällä Suomessa varhain aamulla ja myöhään illalla, jolloin Keskieuroopassa päivisin sähkön hintaa laskevaa ko tuotantoa ei ole. Olen huomannut, että Saksassa sähkö on kesällä usein päivällä halpaa, jolloin sitä tuodaan Pohjolaan. Iltasella kallistuu.
Eipä siellä tuotantopuolella silti muita suunnitelmia juuri ole kuin aurinko- ja tuulisähköä. Kumma kun säävarman sähkön tuottajat ei näe tilaisuutta lyödä rahoiksi. Tai onhan akkukapasiteettia tulossa vielä paljon lisää, mutta nekin voi ladata tuuli- taikka aurinkosähköllä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään