Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Mä annan puukattilan lämmittää 2 motin varaajan lähes aina 95-100 asteeseen, joskus lipsahtaa jopa vähän ylikin 100:n celsiuksen, jos laittaa liikaa puita kattilaan. Kyl vaan tää puulämmitys on poikaa.
Nytkään ei huoleta yhään ennustetut yli -20 C pakkaset, antaa tulla vaan.
Käpysonni, hienoa huomata että vielä on muitakin kuin minä jotka käyttävät kattila-varaajayhdistelmää. Kyllähän siinä laki varaajassa melkein aina nousee sadan molemmin puolin. Kierukka lämpimälle käyttövedelle tietysti on siellä. Itse seuraan keskilämpömittaria ja kun se on jossain 60-65 paikkeilla riittää huoletta jopa vapaakierrolla pirtin lämmitykseen kovallakin pakkasella. On jo useita vuosia aikaa kun viimeksi on kiertovesipumppu ollut päällä patteriverkostossa. Rintamamiestalon luksusominaispiirre. Ettei kahden tunnin katkokset sähkössä haittaa kunhan eivät osu kesken lämmityksen. Sitten kyllä tulee ongelmia jos latauspumppu ei kierrätä.
Norjalaisyhtiö kaavailee isoa sähkönsyöppöä terästehdasta Inkooseen, kuluttaisi lähes 10% Suomen sähköstä. Tehkööt Norjaan täällä ei tarvita lisää sähkön kulutusta.
Terästehdas-keississä on kyllä jotain epäilyttävää. Ikäänkuin Norjassa ei olisi tarpeeksi sähköntuotantoa, että sinne voisi tuollaisen perustaa.
Käyttöveden lämmityksen osalta sanoisin nyt tässä muutaman viime vuoden kokemuksen perusteella (asuminen puukeskuslämmitystalossa ja suorasähkötalossa), että jos nyt alkaisin taloa tekemään, laittaisin taloon kaksi eri lämminvesivaraajaa. Toisen, sellaisen ihan pienen, josta saa käsienpesuvedet ja tiskivedet, ja toisen, jolla voi tuottaa pesuvedet. Näistä ensinmainittu – sellainen ihan pieni – olisi aina päällä, ja toinen käynnistettäisiin vain tarvittaessa. Alkukantaisempi vaihtoehto olisi tietysti vanhanaikainen vesipata tuohon hommaan.
Puukeskuslämmitystalossa oli sellainen (varmaan aika tavallinen) aivopieru siinä järjestelmässä, että käyttöveden lämmityskierukka oli siellä vesisäiliön yläosassa, eli siis siinä, joka kerrostumisen myötä jäähtyi ensin. Kun talo itsessään oli massiivinen kivitalo, niin taloa olisi voinut lämmittää harvemmallakin rytmillä, mutta käyttöveden takia puita piti polttaa useammin.
Läpivirtaushana lämmittää veden vastuksella aina kun hana avataan. Tällaisen hanan voisi asentaa sekä käsien pesua varten että suihkuun. En osaa laskea kumpi tapa tulee edullisemmaksi, varaaja vai vastuksella varustettu hana. Riippuu varmaan kulutetun veden määrästä. Tiski- ja pyykkikone lämmittää veden yleensä itse.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään