Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Datakeskusten sähköverohelpotus on vielä vaiheessa. Päätöksiä pitäisi tulla pian, jotta päätös voisi tulla voimaan 1.7.
Tuki edellyttää, että datakeskuksen hukkalämpöä hyödynnetään esim kaukolämpöön. Epäselvää on, ainakin minulle, kuinka suuri osuus laukaisisi tukiehdon. Riittäisikö esim 3 %.
Tarkastelin Lappeenrantaan suunniteltua datakeskusta. Sen maksimi tehontarve on n. 300 MW. Vuodessa ehkä kuluttaisi n 2 TWh, eli sen verran tulisi hukkalämpöä. Lappeenrannan kaukolämmön kulutus on n. 0.16 TWh eli alle 10% ko datakeskuksen hukkalämmöstä. Ei paljoa saada talteen. Hamimassa lielee vielä vähemmän.
No avataanpa sitten MJO: Hallitus siis lasketutti tuen määrän datakeskusten nykyisen yli 2 TWh:n sähkönkulutuksen mukaan, ja kertoi sen luvun julkisuuteen, mutta kun se on Vattenfallin laskelmien mukaan jo hyvin pian kymmenkertaistumassa nykyisestä, niin siitä tulee tuo kerroin 10. Sinälläänhän tämä on aivan tyypillinen suuryrityksen lobbauksen ja poliittisten päättäjien välinen sopimus, joka on tarkoitettu vain tähän hetkeen, mutta sen varsinaiset maksajat ovat vasta seuraavien hallitusten aikana, aivan samaan tapaan kuin aikoinaan tuulivoimaloiden tarriffituki. Kyllähän ne, jotka tällaisia kulloisellekin hallitukselle laskevat, tämän hyvin tietävät, mutta heille maksetaankin palkaa myös vaitiolosta. Poliitikot eivät taas olisi poliitikkoja, jos he eivät pystyisi pitämään pokkaansa.
Eihän datakeskus mitään sähköä tuota, joten turha verrata Lappeenrannan sähkönkulutukseen. Kaukolämpöähän datakeskuksen pitäisi tuottaa. Lappeenrannan kaukolämmön maksimiteho kovimmilla pakkasilla on n 200 MW. Eli ei datakeskuksen hukkalämmöstä voida hyödyntää kuin muutama%.
Ei kai koko datakeskuksen ottotehoa saada talteen kaukolämmöksi, vaan osa menee ns. harakoille, mutta kuinka suuri osa? Jos lämpöä tulee ihan liikaa, loput voi siirtää vaikka johonkin kylpylään tai kasvihuoneisiin.
Lappeenrannan Energian mukaan valtaosa kaupungin kaukolämmöstä on tuotettu Kaukaan Voiman voimalaitoksessa, jossa lämpöä ja sähköä tuotetaan samanaikaisesti. Polttoaineena käytetään pääasiassa metsätalouden sivutuotteita, kuten tähdepuuta ja metsähaketta. Kaukaan sellutehtaan todennäköinen sulkeminen lopettaa siltä osin tellisuuden sivuvirrat. Datakeskuksen hukkalämpö tulee siinä mielessä tarpeeseen.
Ainakin Lappeenrannassa vähintään 90% menee harakoille. Haminassa ehkä enemmän. Kylpylää ei itärajalle kannata perustaa. Kasvihuoneita ehkä tukien takia silmänlumeeksi.
Kaukaan paperitehtaan lopetuksen vapauttama sähköteho riittänee datakeskuksen ensimmäiseen vaiheeseen.
Arvioisin, että datakeskusten lämmönhallinta on oltava niin tarkkaa, että hoidetaan nestekiertoisella järjestelmällä. Lauhdutus ulos ja osa kaukolämpöön, jonne ei pikkupaikkakunnilla paljoa sovi. Energiaviraston hemmot voivat olla pahassa välikädessä saadakseen tuet näyttämään järjeviltä. Talteen saadun energian hintaa/MWh tuskin julkaistaan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään