Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Samaa mieltä. Hinnan ei tarvitse olla sama. Fingrid voi helposti ilmoittaa datakeskus hankkeelle, ettei sinne saa sähköliittymää. Jos pakko rakentaa sinne, niin tehkää oma sähkölinja.
Lappeenrantaanhan datakeskus joudutaan pykäämään, kun asiakkaan toivomaan paikkaan ei Fingrid pystynyt toimittamaan sähköä ajoissa.
Joopa joo, ei meidän sähköä pidä siirtää muille maille. Entäs data? Sitä murskataan täällä datakeskuksissa ja siirretään vaikka USA:aan, jossa se käytetään. Ei näin, täällä pitäisi jalostaa. Mites tämä öljy? Voimmeko hyvällä omalla tunnolla jalostaa täällä?
Onhan meiltä sahauksen jälkeinen mekaaninen puun jatkojalostuskin siirtynyt jo suurelta osin pois. Meillä tuotetaan vain sahatavaraa, joka viedään muualle, ja tuodaan osaltaan Suomeenkin valmiina tuotteina takaisin. Esim. Suomessa valmistettuja rakennustarvikkeita, kaapistoja, huonekaluja, pihakalusteita ja -rakennuksia, ja suuria talojen puuelementtejäkin on yhä vähemmän tarjolla. Huomio on koko ajan keskittynyt vain sellun ja paperintuotannon poistumiseen maasta, ja mekaaninen puoli on saanut supistua aivan rauhassa.
Työvoimavaltaiset tehdasprosessit siirtyvät markkinalouden lakien mukaan halvempiin maihin. Pitkälle automatisoidut prosessit keskittyvät raaka-ainelähteiden lähelle. Näin se markkinatalous toimii. Puunjalostuspuolella Suomessa vielä pärjää sahat ja sellu. Myös jotenkuten kartonki ja paperi.
Uusi raaka-ainelähteemme on edullinen sähkö, jonka perässä bittimurskaamoja tänne pykätään. Sähkömme suhteellinen edullisuus vielä paranee, jos Trumppi jatkaa toilailujaan.
Suomessa ei ole kovin merkittävä kustannus sähkön hinta, eikä tule olemaan tulevaisuudessakaan. Paljon oleellisempaa on se siirtohinta. Se muuten nousee ja tulee nousemaan rajusti ja todella rajusti. Toinen samanmoinen on vesi, Suomessa on rajalliset puhtaanveden lähteet niin kuin mikään muukaan ei ole rajatonta paitsi ennen vanhaan oli bikini raja mutta sekin häipyi. Just tämän aamun uutisissa just oli maininta siitä että vesi on liian halpaa. Veden hinnalla ei kateta jakelun kustannuksia. Infra rapistuu koska on vanhaa. Ilmankos ne kaukaa viisaat ja ymmärtäväiset olivatkin kytkemässä samaan kassiin monessa kunnassa vesi- ja sähkölaiset yhteisen organisaation alle. Ja sitten yksityistetään. Jälleen olisi syntymässä uusi bisnes himmeli entisten lisäksi. On se ihanaa tuo kapitalismin tehokkuus mutta se tuloksen jako onkin sitten oma juttunsa. Ai niin digiverkkoa oikein kaapelia mainostettaan, pitäisikö sekin hankkia?
Olisiko tulossa oleva sähkön tehomaksu tarpeeton, jos kiinteät sähkösopimukset palkitsisivat joustoista enemmän? Itselläni Fortumin Duo joustaa 0,2 snt ylös ja alas sen mukaan käytänkö sähköä kalliin vai halvan pörssisähkön aikaan. Jos se joustaisi 2 snt sitä katsoisi vielä tarkemmin, mihin aikaan käynnistää koneet.
Kyllä tehomaksut ja samaan aikaan vuosittain nousevat siirtohinnat ovat tulleet jäädäkseen, sillä onhan sähköinfran uudistaminen maksettava. Parin vuoden sisällä opettelemme myös talvisin aivan käytännössä säännöstelemään sähkönkäyttöä. Tämä on nyt väistämätöntä, kun kulutus kasvaa nyt rajusti, mutta tuotanto ei juuri lainkaan. Tammi-helmikuussa käytiin jo muutaman kerran äärirajoilla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään