Alussa myllyn verokertymä on suurin, mutta vuosittainen ikäalennus pienentää sitä. 20 vuoden jälkeen vero ei enää laske. 100 tuulimyllyn puisto toki tuotaa kunnalle kiinteistöveroja, mutta ei kuitenkaan aivan sellaisia summia, kuin joskus aikaisemmin annettiin ymmärtää.
Lopuksi jää vain purkulasku. Tämä kuntien janoama kiinteistövero on sama asia kuin pissaisi housuun.
Joo housuihin ehkä pissataan noissa tuulimyllyissä, mutta kenen housuihin? Moni kunta ehditään 20 vuodessa liittämään muihin ja päättäjät vaihtumaan.
Tuli tästä toisten housuun pissaamisesta mieleen, kun serkkutyttö pissasi housuunsa. Keksi hätäpäissään, että vanhempi sisko pissasi hänen housuihinsa.
69 on jo paljon! Eikös purku kuulu tuulivoiman rakentajalle? Näistähän kirjoiteltiin aiemmin ja oli puhetta yhteisestä purkurahastosta, onko sellainen olemassa?
Yksi tuulimylly tuottaa elinkaarensa aikana, eli 30-35 vuodessa 130 000 – 400 000 eur kiinteistöveroa, eli 3 700 – 13 000 eur/mylly/vuosi.
Todellisuudessa yksi 5 MW tuulivoimala tuottaa kiinteistöveroa n. 30 000 €/v. Veron määrään vaikuttaa voimalan koko, eli hinta. Suurempi voimala, suurempi vero. Tyypillisesti n. 30% voimalainvestoinnista on kiinteistöveron piirissä. Voimalaitosten kiinteistövero on useimmissa kunnissa lain sallima maksimi, 3,1%. Ikäalenema on 2,5%/v.
Juuri näin Leuku se heti alussa onkin, mutta mitä kalliimpi mylly ja suurempi vero, sitä enemmän se euroissa vuosittain putoaa myllyn 2,5% ikäaleneman johdosta. Jo 10 vuotta vanha mylly ei enää niin järin suuri rahasampo olekaan.
Naapurikunnassakin kehuivat aikoinaan, kuinka tuulimyllyt jauhavat kunnalle paljon rahaa, mutta nyt jo 12 vuoden jälkeen on jo edessä koko kunnan henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään