Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Suomen metsiä, ja ulkomaiset tuuli- ja aurinkovoimafirmat vievät ilmaiseksi täällä tuotetut sähköt. On Suomi köyhä, ja siksi jää!
Tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa yli 400 000 euroa / voimala, mikäli kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin. Suurin osa Suomen tuulivoimaloista sijaitsee tuulipuistoissa ja niitä verotetaan voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan.
Tässäkin yhdessä kunnassa on suunnitteilla neljä tuulipuistoa 40 myllyllä ja verotulot niistä Kalajoen (Ks linkki) mukaan olisivat noin 4 milj.euroa/v ja kunnan budjetti luokkaa 27 milj. euroa. Houkuttelevan paljon kunnalle.
Jos minä saisin päättää niin, niin noista kiinteistöveroista muodostettaisiin kunnalle Norjan öljyrahaston mallin mukainen rahasto. Rahaston varat 25 vuoden sijoitustoiminnan jälkeen alkaisi olla (4*25=100 milj. euroa+ tuotot) 300 milj. euroa ja sen 5% tuotoilla 15 milj.euroa voisi rahoittaa puolet kunnan menoista.
Miksi tuuliteollisuus keskittyy rakentamaan pohjoiseen ja yleensä syrjäseuduille. Eikö siirtolinjojen, johtokäytävien ja teiden rakentaminen syö katetta. Miksi suuret rikkaat kaupungit eivät kilpaile tuuliteollisuuden kiinteistöverosta tarjoamalla alueitaan teollisuuden käyttöön siellä missä kuluttajatkin ovat. Esim. Nuuksio, Sipoonkorpi ja Salpausselkä.
Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaa rakennelmaa ovat perustukset, torni sekä konehuoneen runko. Koneet ja laitteet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin. Nyrkkisäännön mukaan maatuulivoimalan investointikustannuksista noin 30 % kuuluu kiinteistöveron piiriin. Tällä hetkellä tuulivoimalan ikäalennus on 2,5 %. Verotusarvo laskee tämän verran vuodessa, kunnes saavuttaa 40 % minimiverotusarvon. Nykyaikaisen voimalan käyttöikä on yli 30 vuotta, joten uusimmat voimalat ehtivät elinikänsä aikansa saavuttaa kiinteistöverotuksen minimiverotusarvon. Minimiverotusarvo saavutetaan voimalasta riippuen vuonna 24 tai 25, jonka jälkeen voimalasta maksetaan sen investointikustannuksesta riippuen kiinteistöveroa vuosittain noin 15 000 – 18 000 euroa.
Jos syrjäinen kunta saa ison tuulipuiston, siitä tulee miljoonien kiinteistöverotulot ja satojen miljoonien investointi. Nuo ovat muuten tyhjeneviä, elinkelvottomia alueita. Johtokäytävillä ei ole mitään merkitystä Pohjanmaan soisissa maisemissa, jossa metsän kasvu on hyvin heikkoa. Tuulivoimapuistoon tulee hyvä tieverkosto, jota metsänomistajat ja metsästäjät voivat hyödyntää.
Mutta miksi vain syrjäseuduille rakennetaan. Eikö teollisuuden paikka ole siellä missä ovat kuluttajatkin. Vai haluavatko ulkomaiset yritykset tukea Suomen aluepolitiikkaa. Se olisi aivan uusi toimintamalli suuryrityksistä.
Onko siitä tietoa, miten tuuli- ja aurinkopuistojen purkamisesta on sovittu? Konkurssitilanteet ovat tietysti aina ikävimpiä, sillä silloin purkukustannukset jäävät maapohjan omistajalle tai kunnalle.
Tuulivoimapuistoon tulee hyvä tieverkosto, jota metsänomistajat ja metsästäjät voivat hyödyntää.
Tieverkko pitäisi rakentaa 15 leveänä ja loivaluikaisilla ojilla, että saataisiin puurivi tien penkkaan ja toinen ojan takaiseen penkkaan soilla, joten tiestä ei tulisi metsäkatoa metsäisillä osuuksilla, kun puiden etäisyys olisi 8m ja soilla tulisi metsämaata jopa lisää.
Tässä Simon kunnan Sarvisuonmaan tuulipuistossa näkyy olevan myllylle noin 2ha aukkoa. Miksi niin paljon, kun lapojen alareuna jää 50m maanpinnan yläpuolelle. Jos rakentaminen vaatii tällaisen tilan, niin voihan siitä ylimääräisen osan sitten metsittää, kun mylly on valmis.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään