Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tähän tahtiin kun kelit Euroopassa kuivuvat, aletaan etsiä ne meidän pienimmätkin peltotilkut joita ei ehditty metsittää. Aurinkopaneelit toimivat autiomaassakin, tosin huonommalla hyötysuhteella kuin viileämmässä.
Taitaa puiden kasvukausi, eli aurinkoenergian talteenottojakso olla selvästi lyhyempi kuin aurinkopanelien tehokkain käyttöjakso. Silti jotkut ostavat metsää. Pitäisikö tällaista haihattelua kärkevämmin kritisoida?
Eiköhän aurinko- ja tuulienergiaan panostavat osaa kannattavuuslaskelmansa paremmin kuin me tällä palstalla keskustelevat.
Keskustelun ydin on, että tämän päivän sähkön hinnoittelu voi antaa Suomen oloissa aurinkovoimaloille huomattavasti kannattavamman tuloksen kuin esim. viiden vuoden kuluttua. Aurinkovoimala voi siitä huolimatta olla joissakin tapauksissa aivan järkevä ratkaisu, mutta tulemme todennäköisesti näkemään myös kannattamattomia aurinkovoimaloita.
Kun kannattavuudesta puhutaan, on siitä aina olemassa vähintään kaksi tarkastelusuuntaa. Jollekin voi olla hyvinkin kannattavaa ostaa ja myydä metsätiloja, toiselle taas keskittyminen puuntuotantoon. Aivan samoin on kysymys aurinko- ja tuulivoimaloista. Joillekin on varmasti hyvinkin kannattavaa myydä tai vuokrata maapohja perustettavaa voimalaa varten, mutta sillä ei ole yhteyttä itse voimalan toiminnan tulevaan kannattavuuteen.
Saksan viimeisten suljettujen ydinvoimaloiden sähköteho oli n 5 GW. Saksan tuuli- ja aurinkovoimaloiden sähköteho kasvaa n. 7 GW/a. Koska aurinko- ja tuulivoimaloiden tuotanto vaihtelee säiden mukaan, arvoini mukaan menee 3 vuotta, ennenkuin Saksa saa katettua aurinko- ja tuulivoiman lisäkapasiteetilla alasajetun ydinvoimalansa tuotantovajeen ja lisääntyvän sähkön tarpeensa.
Toisaalta Saksa on lisännyt paljon hiilivoimaloidensa käyttöä. Ko voimaloiden päästömaksut ja julkisuushaitta painaa päälle, mikä lisää painetta lisätä päästötöntä sähköntuotantoa.
On otettava huomioon myös Euroopan lauhdevoimaloiden vaikeudet kuivina kesinä jäähdytysvesien saannin suhteen. Ranskasta Saksaan tulevan sähkön toimitus Saksaan oli viime kesänä vaikeuksissa. Myös Saksan omat kivihiilivoimalat voivat joutua rajoittamaan tuotantoaan.
Arvioisin sähkön siirtokapasiteetin Pohjoismaista Keskieurooppaan ja takaisin olevan n 10 GW. Ko kapasiteettia käytetään nyt pääasiassa sähkön siirtoon Keskieurooppaan, mutta tilanne muuttuu, kun päästöttömän energian tuotanto mm Saksassa kasvaa. Sähköntuotannon heilahteluja tasataan huomattavin osin Pohjoismaiden vesivoimalla. Tässäkin on rajansa. Kovin paljoa em 10 GW siirtotehoa ei siis kannata lisätä. Pohjoismaille se riittää hyvin. Kun Saksassa tuulee, on sähkö täälläkin halpaa. Kun Suomessa tuulee, mutta Saksassa ei, on sähkö täällä halpaa, mutta Saksassa kallista. Kun Saksassa ja täällä tuulee, on sähkö Saksassa halpaa, mutta täällä ilmaista. Hei me voitetaan joka välissä Saksa 10-1.
Sähkön hinta riippuu paljon muustakin kuin tuulesta ja auringonpaisteesta. Nyt kun Ruotsin pari ydinvoimalaa on ollut pois pelistä, on sähkön keskihinta noussut n. 10 snt;iin/kWh.
Tuulettomia aikojakin voi tulla yhtäaikaa Suomeen ja Saksaan, silloin sähön hinta ei ole halpa missään.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään