Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Näkyy tuuli jo hieman kääntyneen Helsingin Sanomissa myös tuulivoiman suhteen. Tähän asti lehti on ollut täysin kritiikitön tuulivoiman lisäykseen, mutta tänään on lehdessä ensimmäinen laajempi juttu, jossa asiaa puidaan hieman laajemmasta näkökulmasta. Niin se iso laivakin kääntyy, kuten ollaan ehditty jo metsäasioissa nähdäkin. Käännöksen nopeus voi jopa joskus yllättää.
Oliko tuo sinusta hyvinkin kriittinen tuulivoimaa kohtaan? Siinä käytiin läpi eri asioita, myös haittoja. Minusta juttu ei ollut lopulta kovinkaan negatiivinen tuulivoimaa kohtaan. Tietysti, mitä jutusta haluaa lukea.
Aika positiivinen vire Hesarin jutussa. Itselläni hiertää eniten se että myllytontin ja lähistön maanomistajat saavat kunnon vuokrat, ja muut sähköverkkojen takia maataan menettävät eivät juuri mitään. Tuulivoima on kuitenkin yksi iso syy miksi uusia verkkoja rakennetaan.
Tuulivoiman rakentamisen metsäkato voitanee selittää parhain päin komissiolle ja vähentää maankäytön päästöistä.
Mistä tuo metsäkato nyt keksittiin. Jos lähtökohta on ennallistaminen 50-luvun tasolle, Suomessa on nyt paljon enemmän metsää. Alueita metsittyy huomattavasti enemmän kuin metsäala vähenee. Tuulivoimalatkin vievät kokonaismetsäalasta niin vähän, jotta merkitystä ei voida laskea.
Hesarin jutussa sivuuttiin metsäkatoa. Jos Suomeen tulisi 10000 myllyä, niin niiden tarvitsema maa-ala olisi 0,2% metsä pinta-alasta. Myllyjä ei yleensä edes rakenneta parhaimmille metsämaille.
Metsäkadon suuruudella on merkitystä, koska siitä lasketaan päästöjä kasvihuonekaasujen inventaariossa. Eli rautalangasta väännettynä: mitä vähemmän metsäkatoa, sitä helpommin pääsemme maankäyttösektorin hiilinielutavoitteisiimme.
Jos Suomeen rakennettaisiin kaikki kaavaillut 10 000 tuulimyllyä, tekisi se n. 35 myllyä / kunta. Myllyjä ei kuitenkaan rakenneta tasaisesti joka kuntaan, eli joissakin kunnissa niitä saattaisi olla jopa satoja. Jo nyt on kunnanjohtajien palli hyvin tuulinen, entä muutaman vuoden kuluttua?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään