Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Toloppa. Ei kai nyt tanskaa ja Suomea voi verrata keskenään. Onhan meillä ilmasto hieman toinen reilun 20 asteen pakkasia Tanskassa on harvemmin. Voi olla ettei joka vuosi tule luntakaan. Toisaalta kyllä niitä investointeja vain tulee tännekin. Aggo uudistaa 15 milj traktoritehdasta ja MG rakentaa uuden liimaouutehtaan. 150 työpaikkaa sinne + välilliset työpaikat. Eihän tämä suomi nyt niin takapajula olekkaan. Vetyteollisuus ja edullinen energia tuo työpaikkoja. Uskon kyllä tulevaisuuteen jos nyt mitään Raahen rautasulattoja ei tulisikaan. Eikä niitä kyllä kaivatakaan.
Tilastoista en tiedä, mutta hankkeita on Nostokoukku jo rakenteilla ja lisää tule koko ajan. Kehityksestä ei ole epäillystäkään. Mihin tuo epäuskosi perustuu?
<p>Raahen seutu on suomen karmeimpia paikkoja asua. Kivi- ja hiilipölyjä sekä myrkyllisiä kaasuja ilma täynnä. Siihen kun lisätään tuulivoiman haitat, kaikki järkevät häipyvät Raahesta. Näin nuoret ovat jo tehneet. Sinällään Pyhäjoen ydinvoimala olisi ollut toivottu, se olisi säilyttänyt terästehtaan. Nyt se on finito 10 vuoden päästä. Vain tuulivoiman haitat jäävät jäljelle.</p>
Mopokuskille sanoisin, että ei Suomen kaikki kiinteistöt lämpene sähköllä, suurin osa on kaukolämmössä. Kalliolämmitys talon vuotuinen sähkön kulutus on suurin piirtein sama olipa se Suomessa tai Tanskassa. Tanskassa niitä tosin ei paljon taida olla.
Olisi toki hienoa, jos uusi teollisuus sijoittuisi tänne Suomeen, mutta liike-elämän todellisuus on monesti paljon raadollisempi. Tuorein esimerkki on paljon julkisuutta saanut Spinnovan Suomessa kehittämä puuvillan korvaava puukuitulanka. Tänään tuli sitten tieto, että lankaa valmistava tehdas rakennetaankin Portugaliin.
Mistähän varsin mittavien vetyhankkeiden tarvitsema valtava sähkömärä otetaan?. Vuoden 2021 tuotetun tuulisähkön määrä riittäisi nippanappa muuttamaan Raahen terästehtaan tuotanto vetyyn pohjautuvaksi. Sillä edellytyksellä, että sähköntuotanto tuulella olisi tasaista ympäri vuoden ympäri vuorokauden. Mistä uudet valtavat vetytehtaat saavat energiansa? Laitokset ovat kalliita ja niiden on pyörittävä kehkeytymättä, myös tyyninä pakkasjaksoina. Mistä saadaan tarvittava säätösähkö ja kuka sen maksaa?
Mitä Raaheen tulee, niin eipä se paljoakaan poikkea muista kuntaliitoksilla tekohengitetyistä pikkukaupungeista. Jos verrataan alkuperäisen Raahen 80-luvun asukaslukua nykyiseen, on väkimäärä haihtunut 10 000 hengellä, ollen nyt alle 18 000. Koko nyky-Raahen asukasluku on enää alle 24 000.
Laitokset ovat kalliita ja niiden on pyörittävä kehkeytymättä, myös tyyninä pakkasjaksoina. Mistä saadaan tarvittava säätösähkö ja kuka sen maksaa?
Nyt varsinainen tekniikantohtori antaa lausuntoja. Vetyä tehdään halvalla sähköllä enemmän kuin tehdas tarvitsee. Kalliilla sähköllä vähemmän tai ei lainkaan.
Kuvitteletko tosiaan, ettei näitä olisi joku sinua viisaampi joskus laskenut?
Varmaan viisaammat ovat laskeneet. Mutta ainakin SSAB ilmoittaa, että tärkeintä tuotannossa on halvan fossiilivapaan sähkön riittävä saatavuus. Onko sitä vaikkapa kolmen viikon pakkasjakson aikana riittävästi. Lyökö tehdas uunit kylmilleen, jos tuulisähköä ei riitäkään. Vetyä jos muutetaan takaisin sähköksi hyötysuhde on auttamattoman heikko. Mitenkäs näiden mittavien amerikkalaisten vetytehtaiden fossiilivapaan sähkön riittävyys ympäri vuoden.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään